Ranska otti käyttöön ankaran nettisensuurilain – somen yritykset joutuvat toimimaan sensoreina jättisakon uhalla

Uusi laki tekee yksityisistä yrityksistä “ajatusrikospoliiseja”, joille netin sensuroiminen on ulkoistettu. Sananvapausjärjestöt pelkäävät, että yli miljoonan euron sakkojen uhka saa sosiaalisen median yritykset sensuroimaan aivan laillistakin sisältöä yli-innokkaasti. Nettisensuurilla pelätään muutenkin olevan haitallinen vaikutus ihmisten ilmaisunvapauteen.

Ranskan parlamentin 13. toukokuuta hyväksymä laki vaatii, että sosiaalisen median alustojen on poistettava “vihapuhe” 24 tunnin ja “terroristinen sisältö” yhden tunnin kuluessa ilmiannosta. Laki ei koske vain suuryrityksiä, kuten Facebook, Google, Twitter, YouTube ja Instagram, vaan kaikki nettisivustot ovat sen piirissä, kertoo BBC. Mikäli yritys epäonnistuu näiden vaatimusten täyttämisessä, se voi saada sakkoa jopa 1,25 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia vuotuisesta liikevaihdostaan.

Sensuurin malli otettu Saksasta

Uudessa sensuurilaissa ranskalaiset ovat selvästikin ottaneet mallia Saksassa vuonna 2017 hyväksytystä NetzDG-nettisensuurilaista, jossa myös määrätään erittäin kovia sakkoja sosiaalisen median alustoille, mikäli ne eivät poista vihapuhetta tiukan määräajan kuluessa.

Saksan NetzDG-laki on jo johtanut yli-innokkaaseen sensurointiin. Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että Facebook on hävinnyt Saksassa useita sananvapausjärjestöjen nostamia oikeusjuttuja nettisensuuriin liittyen.

Yksityisistä yrityksistä tehdään ajatusrikospoliiseja

Gatestone Institute -ajatuspajan asiantuntija Judith Bergman arvostelee nettisensuurilakeja siitä, että niiden avulla valtiot ulkoistavat sensuurin yksityisille yrityksille, jotka pakotetaan toimimaan “ajatusrikospoliiseina” valtion puolesta. Valtavien sakkojen uhka saa yritykset toimimaan varman päälle, joten ne soveltavat sensuuria liiankin tiukasti ja jopa automatisoidusti mieluummin kuin ottavat sakot.

Ranskan sensuurilakia kutsutaan Avia-laiksi valmistelutyöryhmää johtaneen Laetitia Avian mukaan.

Togolaistaustainen juristi ja kansanedustaja Avia on aiemmin vaatinut, että ranskan kielen paikallisten murteiden ja afrikkalaistaustaisten ranskalaisten ääntämyksen pilkkaaminen eli “glottofobia” pitäisi kieltää lailla.

Epämääräinen “vihapuheen” määritelmä

Avia-laissa “vihapuhe” on määritelty yhtä laajasti ja epämääräisesti kuin muissakin eurooppalaisissa vihapuheen vastaisissa laeissa. Judith Bergmanin mukaan lain tarkoitus on kaksijakoinen: sillä sekä toteutetaan nettisensuuri käytännössä mutta myös vaiennetaan netissä käytävää keskustelua herättämällä pelkoa sosiaalisen median käyttäjien piirissä. Esimerkiksi Ranskan oikeusministeri Nicole Belloubet on sanonut aivan suoraan, että lain tarkoitus on saada ihmiset “miettimään kahdesti”, ennen kuin kirjoittavat nettiin.

Article 19 -sananvapausjärjestön juridinen asiantuntija Gabrielle Guillemin pitää nettisensuurilakia uhkana sananvapaudelle.

– Avia-laki antaa Ranskan valtiolle mahdollisuuden siirtää sensuuri netin suuryrityksille, joiden vaaditaan toimivan tuomareina sen suhteen, mikä on “selvästi laitonta” sisältöä, Guillemin kirjoittaa.

Sisällön laittomuus ei ole aina yksiselitteistä, mutta tiukka aikaraja saa todennäköisesti yritykset pelaamaan varman päälle sensuurissaan. Yritykset joutuvat myös turvautumaan automatisoituihin suodattimiin, jotka johtavat siihen, että laillistakin sisältöä poistetaan tarpeettomasti, Guillemin arvelee.

– Ranskan valtio on jättänyt huomiotta digitaalisia oikeuksia ja sananvapautta puolustavien järjestöjen esittämät huolenaiheet, ja tuloksena tulee olemaan ilmaisunvapauden hyytyminen Ranskan netissä, Gabrielle Guillemin kirjoittaa.