Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla

Suomen Kylät ry ja eduskunnan kylätoimiverkosto järjestivät yhteisen “kansainvälistyvä tai kuihtuva maaseutu”-tilaisuuden. Pääaiheina olivat maaseudun elinvoima, huippuosaajat ja työvoimapula. Perussuomalaisia edusti eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne, joka ihmetteli, miksi kaikki muut puolueet kuvittelevat, että työvoimapulaa ja maaseudun elinvoimaa elvytetään moninkertaistamalla maahanmuuttajien määrä.

Tilaisuuden yhtenä vieraana oli liikemies Peter Vesterbacka. Hän esitteli Finest Future -malliaan, jolla värvätään ulkomailta alaikäisiä nuoria opiskelemaan maaseudun lukioihin.

Lulu Ranne totesi puheenvuorossaan mallin päämäärän olevan ihailtava: motivoituneita opiskelijoita kuihtumisvaarassa olevien kuntien lukioissa ja mahdollisia osaajia työmarkkinoilla myöhemmin.

– On kuitenkin kysyttävä, onko toisen asteen rahoitusjärjestelmä tarkoitettu tällaiseen? Oikeus ilmaisiin opintoihin edellyttää oppivelvollisuutta, joka taas edellyttää sekä alaikäisyyttä että kotikuntaa Suomessa.

– Onko tarkoituksenmukaista hakemalla hakea Suomeen teoriassa rajoittamattomasti alaikäisiä nimenomaisena tarkoituksena saattaa heidät oppivelvollisuuden piiriin, jotta syntyisi oikeus ilmaiseen opetukseen? Ranne kysyi.

Rahat eivät riitä ulkomaalaisopiskelijoihin

Ranteen mukaan Vesterbackan malli kyllä voi tukea suomalaistenkin opiskelua elävöittämällä joitakin maaseutukuntien lukioita, mutta hän ei usko ulkomaalaisten jäävän suomalaisia useammin maaseudun osaajiksi ja rakentajiksi. Jatko-opiskelu tapahtuu joka tapauksessa muualla.

– Montako tuhatta pitäisi kouluttaa, että maaseudullekin palaisi joskus joku? Panos/tuotos -suhde ei ole oikea, Ranne huomautti.

Myös OAJ:n edustaja suhtautui malliin kriittisesti tilanteessa, jossa lukiorahoituksessa on 100 miljoonan euron vaje, eikä ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen Suomen toisella asteella ole osoitettu rahoitusta.

Maaseutua tyhjennetty nykypolitiikalla

Ranne muistutti, miten muiden puolueiden ajamalla ilmasto-, energia- ja talouspolitiikalla on pitkään tyhjennetty maaseutua, joten käännös toiseen suuntaan ei ole helppo.

– Maaseudun elinvoima löytyy ihmisistä, jotka yrittävät, tekevät työtä ja pystyvät elämään maalla sujuvaa ja kohtuuhintaista arkea. Kunnan vuokrakerrostalo kirkonkylällä ei ole kansainvälinen vetovoimatekijä. Tukeakseen maallemuuttoa kuntien on käännettävä kelkkansa esimerkiksi kaavoituksessa ja lapsiperheet huomioivissa palveluissa.

Kannustinloukut purettava

Työvoimapulaan perussuomalaisilla on selkeitä ratkaisuja. Ranne muistuttaa, että Suomessa on jo 31 000 työtöntä maahanmuuttajaa ja ETLA:n mukaan 100 000 henkilöä kannustinloukussa.

– On järjetöntä houkutella loukkuun lisää porukkaa ulkomailta. On aivan välttämätöntä purkaa kannustinloukut, ja luoda paremmat edellytykset yksityisten työpaikkojen luomiselle, jotta kaikki Suomessa jo olevat työkykyiset, nuorista ikääntyneisiin ja myös osatyökykyiset saadaan rakentamaan Suomea.

Julkishallintoa tehostettava

Ranteen mukaan osaajapulaan saadaan helpotusta myös nykyisistä työllisistä.

– Osaajia on jo täällä, mutta he joutuvat käyttämään aikaansa ja osaamistaan vääriin asioihin. Meillä on esimerkiksi liian vähän hoitajia, lääkäreitä, opettajia ja poliiseja. Toisaalta julkishallinnossa on aivan liikaa tehottomia prosesseja ja niissä liikaa hyvin koulutettuja turhautuneita henkilöitä. Ainakin 800 000 työntekijää työllistävää hallintoa ja palvelutuotantoa on virtaviivaistettava jatkuvan parantamisen keinoin. Siten vapautuu paljon osaavaa väkeä yksityiselle puolelle tekemään jotain, mitä Suomi voi myydä, Ranne sanoi.

– On keskityttävä ydintehtäviimme, Suomen suojelemiseen, pelastamiseen ja rakentamiseen. Niin pelastetaan myös maamme maaseutu.