
MATTI MATIKAINEN
Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.
RT:n mukaan budjettiriihen väylärahoituksessa näyttää viimein orastavan hyvä kehityssuunta, joka ”pitää säilyttää yli hallituskausien”.
– Hallitus osoitti budjettiriihessä lähes 210 miljoonan euron lisäyksen perusväylänpitoon ja väyläverkon korjausvelan purkamiseen vuodelle 2025. Rahat tulevat hallituksen reilun 500 miljoonan euron korjausvelkapaketista, josta puolet otettiin käyttöön heti hallituskauden alussa. Reipas startti näkyy jo: teitä päällystetään tänä vuonna noin 4 000 kilometriä – yli kaksi kertaa viime vuoden määrä, RT toteaa tiedotteessaan.
Tiet paranevat tuntuvasti
Loppu korjausvelkaraha oli tarkoitus jakaa hallituskauden lopuille kolmelle vuodelle, mutta infratoimialaa RT:ssä edustava INFRA ry esitti etupainotteista rahankäyttöä.
– Halusimme tiestölle kaksi perättäistä hyvää vuotta, jolloin korjausvelka ei kasva. Nyt tämä toteutuu, ja tiet paranevat tuntuvasti myös 2025, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Juha Arvola toteaa.
RT:sta kerrotaan, että asvalttimiehiä tultiin kesällä henkilökohtaisesti kiittämään, kun teitä päällystettiin viimein myös alemmalla tieverkolla.
– Uskomme, että ryhtiliike väylärahoituksessa johtaa laajempaan havahtumiseen ja rahoitustason järkevöitymiseen myös pidemmällä aikavälillä.
”Fiksut päätökset tuottavat tulosta”
Rakennusteollisuus muistuttaa, että tilastojen valossa väylärahoitusta on laiminlyöty jopa vuosikymmeniä ja jäljet ovat karut: Suomen väyläverkon korjausvelaksi laskettiin vuoden alussa 4,2 miljardia euroa.
– Fiksut päätökset tuottavat onneksi tulosta. Tämän budjettiriihen myötä korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle. On tärkeää, että talouden sopeuttamisen lisäksi hallitus satsaa myös kasvuinvestointeihin, joita infrahankkeet nimenomaan ovat, INFRAn toimitusjohtaja ja RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo ja kiittelee, että ”ilmassa on nyt merkkejä väyläpolitiikan uudistumisesta”.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne budjettiriihestä: ”Asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa”
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne kyselytunnilla: Hallitus saa taitettua teiden korjausvelan
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Tietyömailla urakoidaan ennätyksiä ja vahvistetaan Suomea
Itäinen Suomi mielissään valtatie 15:n hankerahoituksen toteutumisesta – Sheikki Laakso: ”Vihdoinkin kuokka iskee maahan”
Ministeri Ranne: Hallituksen satsaukset kumipyöriin jatkuvat – tämän vuoden aikana teitä päällystetään 4 000 kilometriä
Itäinen Suomi mielissään valtatie 15:n hankerahoituksen toteutumisesta – Sheikki Laakso: ”Vihdoinkin kuokka iskee maahan”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Juha Arvola Paavo Syrjö teiden korjausvelka väyläverkko rakennusteollisuus infra rahoitus Investoinnit budjettiriihi tiestö hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Ministeri Ranne: Turvallisuutta ja taloutta vahvistavat tiehankkeet nuijittu riihessä
Hallitus käynnistää useita merkittäviä liikenneinfrainvestointeja koko Suomessa vuonna 2025. Uusista infrainvestoinneista sovittiin hallituksen budjettiriihessä tänään 3.9.2024.

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne kyselytunnilla: Hallitus saa taitettua teiden korjausvelan

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Liikenneinvestointien on vahvistettava turvallisuutta

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Tietyömailla urakoidaan ennätyksiä ja vahvistetaan Suomea
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää