

LEHTIKUVA
Rakennetaanko pääkaupunkiseutua maahanmuuttajille?
Pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvu on ennusteissa nopeaa ja infrastruktuurin rakennustahti on sen mukaista.
– Samaan aikaan kuitenkin saamme lukea uutisia siitä, kuinka suomalaisia syntyy ennätysvähän. Onkin aiheellista pohtia sitä, kenelle rakennamme pääkaupunkiseutua, sanoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Väestö kasvaa maahanmuutosta
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi 55 040 lasta. Viime vuoden 14 860 hengen väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon ja vieraskielisen väestön määrän kasvuun, sillä suomenkielisiä kuolee tällä hetkellä enemmän kuin syntyy. Maahanmuuton osalta Tilastokeskuksen luvuissa eivät ole mukana turvapaikanhakijoita, joiden hakemusten käsittely on vielä kesken.
– Pääkaupunkiseudun väestönkehityksestä vieraskielisen väestön osuus on ollut noin 70 prosenttia. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen vuonna 2013 tekemän väestöennusteen mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista on vieraskielisiä 20–23 prosenttia, Grönroos sanoo.
Helsingin seudun asukasluku 2 miljoonaan
Grönroos painottaa, että ennuste on jäänyt auttamattomasti alakanttiin viimeaikaisen muuttoliikkeen kasvun myötä.
– Vieraskielisen väestön kasvu on ollut merkittävää jo ennen viimeaikaista siirtolaisinvaasiota. Espoon kaupungin hiljattain julkaisemassa väestöennusteessa arvioidaan Helsingin seudun väestön kasvavan nopean skenaarion mukaan vuoteen 2050 mennessä 2 miljoonaan asukkaaseen. Ennusteessa muuttovoitosta 80 prosenttia arvioidaan tulevan maahanmuuton myötä.
Tarvitaan 260 000 uutta asuntoa
VTT:n vasta julkaiseman raportin mukaan Helsingin seudulle olisi rakennettava vuoteen 2040 mennessä konservatiivisen arvion mukaan 260 000 asuntoa. Tässä arviossa ei ole otettu huomioon viimeaikaista turvapaikanhakijoiden määrän kasvua.
– Pääkaupunkiseudun asuntotarve ja työn alla olevat liikenneratkaisut, kuten Länsimetro ja Raide-Jokeri, perustuvat niin ikään skenaarioille väestönkasvusta, joka koostuu lähes yksinomaan maahanmuutosta, Grönroos toteaa.
Maltillista väestökehitystä vai monikulttuurinen metropoli?
Grönroosin mielestä pääkaupunkiseudun kehityssuunnitelmista keskusteltaessa on väistämätöntä puhua samalla maahanmuuttopolitiikasta.
– Sekä asuntojen että liikenneratkaisujen tarve riippuu merkittävältä osaltaan siitä, minkälaisia ratkaisuja haluamme tehdä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Tyydymmekö maltillisempaan väestökehitykseen vai haluammeko rakentaa pääkaupunkiseudusta monikulttuurista metropolia, joka väistämättä alkaa väestöpohjaltaan muistuttaa enemmän ja enemmän Mogadishun ja Bagdadin risteytystä?
Kuvassa: Kuvan henkilö ei liity artikkeliin. Kuvituskuva.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vuokralaiset huolissaan: Menevätkö pakolaiset asuntojonossa pienituloisten ohi?

Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot

Kaupungin vuokra-asunnot kiven alla – 10 vuotta turhaan asuntojonossa

Perussuomalaisten Uudenmaan piiri: Rajat väliaikaisesti kiinni

Elo: Turvapaikat määräaikaisiksi – palautukset koskemaan myös perheenyhdistämisiä

Meri: Kuntia uhkaa maahanmuuttajista aiheutuva maksupommi
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.