Rajaturvallisuuslaki torjumaan välineellistettyä maahantuloa – rajoitusalueella ei poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan turvapaikkahakemuksia

Hallitus on antanut tiistaina eduskunnalle esityksen laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa välineellistettyä maahantuloa käytetään Suomen painostamiseen sekä varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin.

Lain käyttöönotto tulisi kyseeseen erityisen poikkeuksellisista ja pakottavista syistä. Edellytyksenä olisi aina tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi.

Päätöksen voisi tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan.

Kansainvälisen suojelun hakemuksia ei tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan rajoitusalueella, vaan vaikuttamisen välineenä olevan maahantulijan maahantulo estettäisiin. Maahan jo saapunut henkilö poistettaisiin viipymättä maasta ja hänet ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälisen suojelun hakemuksia otetaan vastaan.

Uhkataso edelleen korkea

Itärajan rajanylityspaikat voisivat tilanteen niin mahdollistaessa olla auki muulle liikenteelle, vaikka turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajoitettaisiin määräaikaisesti.

Suomen itärajalla syksyllä 2023 alkaneen välineellistetyn maahantulon uhka on edelleen korkea. Valtioneuvoston päätöksellä Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat toistaiseksi suljettuja.

Välineellistetyllä maahantulolla pyritään vaikuttamaan Suomen ja EU:n turvallisuuteen sekä yhteiskunnalliseen vakauteen. Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa. Tämän vuoksi Suomen tavoitteena on, että välineellistetyn maahantulon torjumiseksi löydetään EU-tason ratkaisuja.