Rajarikosten määrä kasvussa

Rajat ylittävä rikollisuus on moninaista. Siihen kuuluu pitkälle organisoitua salakuljetusta, laitonta maahanmuuttoa sekä huumausaine- ja ampuma-aserikoksia. Kouvolassa rajarikoksia torjutaan viranomaisten yhteisen rikostiedusteluyksikön voimin.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos perustivat viime vuonna Kouvolaan yhteisen PTR-rikostiedusteluyksikön. Se toimii keskuksena, jossa kokeneet ammattilaiset pitävät yllä tilannekuvaa ja jalostavat tiedustelutietoja Suomen maarajat ylittävästä rikollisuudesta.

Tulliylitarkastaja Petri Kivelä työskentelee tullin Haminan toimipisteessä. Yleisin hänen käsiteltäväkseen tuleva tapaus koskee salakuljetusta itärajalla.

– Yleensä ne ovat Suomessa korkeasti verotettuja tuotteita, joskus lääkkeitä ja ampuma- aseita. Suurimmat yksittäiset savuketakavarikot ovat olleet 40 000 kartongin luokkaa. Salakuljetukseen liittyy myös erilaisia lieveilmiöitä.

Suomesta huumeita Venäjälle

Virta vie myös toisin päin, eli Suomen kautta viedään laitonta tavaraa Venäjälle.

– Varsinkin muutama vuosi sitten sinne yritettiin viedä Suomen kautta huumausaineita Keski-Euroopasta. Minä aloitin näissä töissä vuonna 1994. Niistä ajoista eri viranomaisten yhteistyö on tiivistynyt huomattavasti. Käytössä oleva tekniikka ja työskentelyolosuhteet ovat parantuneet huomattavasti. Keskusrikospoliisin alaisuuteen perustettu PTR-rikostiedusteluyksikkö on tervetullut asia.

Maarajaliikennettä analysoiva PTR-rikostiedusteluyksikkö toimii Kouvolan oikeus- ja poliisitalon tiloissa. Yksikön päivittäisjohtaja, rikoskomisario Arto Korhonen kuvaa alun toistakymmentä henkilöä käsittävää porukkaansa kokeneeksi ja ammattitaitoiseksi.

– Poliisihenkilöstö on entistä keskusrikospoliisin väkeä. Tullista ja rajavartiolaitoksesta tulleet ovat toimineet omissa virastoissaan pitkään rikostorjuntatehtävissä. Yksikkömme tehtävänä on kerätä sitä tietoa, jota eri viranomaiset saavat maarajat ylittävästä liikenteestä. Meillä on rajalla silmiä ja korvia Vaalimaan raja-asemalta aina Tornioon saakka.

PTR-yksikön tiedustelutoiminta kohdistuu itärajalla paitsi suomalaisiin ja venäläisiin rajanylittäjiin, myös kolmansien maiden kansalaisten mahdollisesti tekemiin rikoksiin. Viranomaisten on pystyttävä tekemään kansainvälistä yhteistyötä, sillä niin rikollisetkin tekevät: Korhosen mukaan on olemassa selkeää näyttöä siitä, että myös rikollisilla on yhteistoimintaa, jolla viranomaistoimintaa kierretään eri maiden kautta.

90-luvulla näpisteltiin,
nyt pestään rahaa

Maarajat ylittävä rikollisuus on muuttunut viime vuosikymmeninä, kertoo sen parissa pitkään työskennellyt rikosylikomisario Pekka Sailio keskusrikospoliisista.

– 1990-luvun alussa koettiin laajasti näpistelyrikoksia alkavan turismin ja venäläisten matkailijoiden tekemien ryhmä- ja bussimatkojen myötä. Tavaraa oli Suomessa helposti saatavilla. Venäläisestä näkökulmasta se oli jätetty lähes vartioimatta.

Kun itärajan ylittävä kauppa ja rekkaliikenne lisääntyivät, tuli mukaan laajempaa salakuljetusta. Erityiseksi ongelmaksi tuli Sailion mukaan niin sanotun kaksoislaskutuksen käyttö Suomesta Venäjälle vietävän tavaran yhteydessä. Kaakkois-Suomeen perustetut transitotavaran välivarastot ja huolintapalvelut perustuivat pitkälti yritykseen välttää Venäjän tulleja ja veroja.

2000-luku lisäsi erityisesti huumausaineiden – esimerkiksi heroiinin – salakuljetusta Venäjältä Suomeen, ja täältä edelleen muualle Eurooppaan. Viime vuosikymmenen lopulla, ja edelleen tämän vuosikymmenen aikana, on taas kehittynyt erilainen keinottelu maa- ja kiinteistökaupassa.

Ukrainan konflikti
sotkee yhteistyötä

Rikollisuus on Sailion mukaan siirtynyt pitkälti rahanpesuun ja erilaisten veroparatiisiyhtiöiden kautta hoidettuun bisnekseen. Ukrainan tilanteen kaltaisilla kansainvälisillä konflikteilla on selkeitä vaikutuksia rajat ylittävään rikollisuuteen.

– Nyt on oltava erityisen herkkänä sen suhteen mitä tapahtuu ammattirikollisuuden piirissä, hän varoittaa.

– Valuutan ujuttaminen Venäjältä länteen, ja toisaalta harmaan talouden tulo vaihtoehdoksi vientikieltotuotteille antaa hyvän maaperän rikollisuuden uusille muutoksille. Kansainvälisillä konflikteilla on selkeästi osuutta laittomaan maahanmuuttoon sekä rahanpesuun liittyvään rikollisuuteen.

Rikosylikomisario Sailio pitää valitettavana sitä, että EU-maiden rikostorjuntayhteistyö itänaapurin kanssa on kärsinyt Venäjän ja lännen poliittisten välien kiristymisestä. Venäjällä vallitseva politiikka, jonka mukaan kaikki paha tulee maahan ulkoa vaikuttaa viranomaisten työhön. Venäjä ei ole konfliktin kestäessä valmis antamaan länteen ajantasaista operatiivista tai muutakaan sellaista tietoa, josta ilmenisi, että rikollisuus on lähtöisin Venäjältä.

Poliisin, tullin ja rajavartioston yhteisellä PTR-yksiköllä riittää työsarkaa. Tärkeä tietolähde ovat rikoskomisario Korhosen mukaan erilaiset rekisterit. Sen lisäksi henkilöistä kertyy eri lähteistä sellaista tietoa, joka ei näy missään rekistereissä. Hän korostaa sitä, että toimenpiteet pyritään kohdentamaan erityisesti vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

– Jalostamme saamaamme tietoa ja toimitamme sitä eri tahoille. Teemme rikostorjunnassa tiivistä yhteistyötä myös paikallispoliisin kanssa.

Artikkeli on julkaistu Perussuomalainen-lehden numerossa 2/15.