LEHTIKUVA
Rahapeliuudistuksen tarkoituksena on ohjata verotulot ja muut rahavirrat Suomeen sen sijaan, että ne jäävät ulkomaisille verkkosivustoille. Uusi lisenssijärjestelmä voi tuoda hyötyjä myös pelaajille, kun pelivalikoima monipuolistuu, kansanedustaja Jani Mäkelä arvioi.
Hallitus toteuttaa Suomen rahapelijärjestelmään merkittävän uudistuksen. Tavoitteena on siirtyä Veikkauksen monopolista lisenssijärjestelmään, joka avaa rahapelimarkkinat kilpailulle ja tuo ulkomaiset peliyhtiöt sääntelyn piiriin.
Suomi alkaa siirtymän lisenssijärjestelmään vuoden 2026 alusta. Tämä tarkoittaa, että Veikkauksen yksinoikeus verkossa pelattaviin rahapeleihin päättyy ja ulkomaiset peliyhtiöt voivat hakea lisenssiä toimiakseen Suomessa.
Kyse on merkittävästä vaikkakin osittaisesta uudistuksesta. Lisenssijärjestelmään siirtyvät jatkossa kilpailulliset pelit, kuten urheiluvedonlyönti, netin kasino- ja automaattipelit sekä totopelit. Raaputusarpojen ja lottojen kaltaiset pelit jäävät edelleen Veikkauksen yksinoikeudella järjestettäväksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Veikkauksen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Jani Mäkelä toteaa, että uudistuksen tarkoituksena on ohjata verotulot, lisenssimaksut, mainostulot, sponsorirahat ja muut rahavirrat Suomeen sen sijaan, että ne jäävät ulkomaisille verkkosivustoille.
– Tällä hetkellä se raha menee kokonaan ohi, eli Suomi ei mitenkään voi verottaa niitä toimijoita, minne pelataan meidän virallisen monopolimme ohitse. Nyt kun nämä muut yhtiöt tulevat lisenssijärjestelmään mukaan, niin jatkossa voidaan verottaa.
Uusi lisenssijärjestelmä voi tuoda hyötyjä myös pelaajille, kun pelivalikoima monipuolistuu.
– Valikoima paranee varmasti, ja se tavallaan tekee myös sen, että Veikkauksen pitää entisestäänkin parantaa omaa tarjontaansa pärjätäkseen kilpailussa. Aikaisemminkin Veikkaus on joutunut monissa yhteyksissä parantamaan omaa pelitarjontaansa, Mäkelä sanoo.
Vuonna 2019 Ruotsiin perustettiin lisenssijärjestelmä, jonka myötä kansallisen peliyhtiön monopoliasemasta luovuttiin. Ruotsin esimerkki peliuudistuksesta osoittaa, että esimerkiksi mainonta voi karata käsistä, jos sääntely ei ole tasapainoista, Mäkelä huomauttaa.
– Ruotsin peliuudistuksella mainosbudjetit alkoivat olla ihan poskettomia. Siinä jouduttiin tekemään korjausliikkeitä, että asiat saatiin järjestykseen. Mutta tämä on ikään kuin analoginen tuolle taksijärjestelmällekin. Kun Ruotsissa uudistettiin ja siellä tapahtui tiettyjä väärinkäytöksiä, täällä Suomessa on yritetty niitä välttää.
Uudistus tuo käytännön muutoksia myös monen satunnaisen pelaajan vapaa-aikaan. Niin sanotun kivijalkapelaamisen merkitys tulee todennäköisesti vähenemään, kun pelaaminen siirtyy yhä enemmän verkkoon ja vaatii tunnistautumista.
Kun käteisen käyttö vähenee, se voi vähentää pelaamistakin, koska aikaisemmin vaihtorahat on ollut helppo sujauttaa pelikoneeseen.
– Toisaalta ajan myötä ihmiset todennäköisesti siirtyvät yhä enemmän kännykän mobiilisovellusten käyttäjiksi. Niin se kivijalan merkitys tulee laskemaan, Mäkelä sanoo.
Perusasiaa-ohjelmasarjan uudessa jaksossa keskustellaan rahapelijärjestelmän uudistuksesta. Katso jakso kokonaisuudessaan tästä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa tuoreella Suomen Uutisten Perusasiaa-videolla esille maanpuolustusasiat. Purra ei muista, että vaaliteltoilla olisi koskaan puhuttu näin paljon puolustuspolitiikkaa.
Uuden ohjelmasarjan ensimmäisessä avausjaksossa pääsemme seuraamaan kansanedustaja (ps) Vilhelm Junnilan ja ministerin erityisavustaja Mikael Lithin ulkopoliittista analyysia.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
