Mistä tämä johtuu? Selitys on monipolvinen, mutta eräs kiteytys, jonka taannoin kuulin, tavoitti totuudesta paljon: ”Jos iso puolue ei enää aja äänestäjien toivomaa linjaa, siitä tulee seuraavissa vaaleissa pieni puolue. Ei ole kovin monimutkaista.”
Perussuomalaisten menestys lämmittää, mutta samalla hirvittää. Suomi seisoo historiallisessa taitekohdassa. Ja se on ostamassa matkalippua, jonka hintaa se ei tunne. Määränpäähän, jonka olemassaolosta ei kenelläkään ole varmuutta. Rahalla, jota sillä ei ole.
Se yhteiskunta, jossa sinä ja minä ja me kaikki muut elämme, on läpeensä velkainen. Ja viime aikoina entisestäänkin raskas velanotto on riistäytynyt käsistä. Moni kunta rahoittaa käyttötalouttaan velalla. Tilastokeskuksen mukaan kuntien yhteenlaskettu velkamäärä on kasvanut 2000-luvun jokaisena vuonna. Samaan aikaan valtionvelka uhkaa puhkaista sadan miljardin rajan.
Eikä tässä vielä kaikki. Valtio leikkaa yhtä aikaa valtionosuuksia – kuntien keskeistä tulonlähdettä – ja lisää uusia lakisääteisiä velvoitteita. Kuntakentän velkamäärä on kaksinkertaistumassa vuosien 2011–2016 välisenä aikana. Tämä kehitys on saatava pysähtymään. Se on saatava pysähtymään niin eurooppalaisella, valtakunnallisella kuin kunnallisellakin tasolla. Velkaa ei voi ottaa velan päälle. Kuten valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen Ylen uutisille totesi: ”Velkaantuminen on suurin yksittäinen uhka, joka varjostaa talouttamme ja myös koko hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavan 10-20 vuoden ajan.”
Vaaleissa on mahdollisuus sanoa ”ei”
Kuntien ja kuntayhtymien menojen on ennustettu kipuavan tänä vuonna 43 miljardin tasolle. Tämä summa ei vielä aivan yllä valtion budjetin 54 miljardin tasolle, mutta suuruusluokka on sama. Ne valtuutetut, jotka seuraavissa vaaleissa tulevat valituiksi, ovat päättämässä näiden rahojen käytöstä. He päättävät, miten kuntatalouden kakkua leivotaan sekä jaetaan. On selvää, ettei kaikille pyytäjille paloja riitä. Ja yhtä selvää on se, että palojen jakajien omat arvovalinnat vaikuttavat annettujen siivujen paksuuteen.
Tässä lehdessä esitellään perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma. Sen tekoon on osallistunut valtavan suuri joukko jäseniä, valtuutettuja, kansanedustajia, puoluetoimiston väkeä. Ja tekijöidensä näköinen se on. Kuntien kunnostajien näköinen.
Mutta se on vasta ohjelma. Jotta siinä esitetyt asiat toteutuisivat, tarvitaan valtuutettuja, jotka ajavat ohjelman asioita. Sellaisia saadaan, jos Sinä äänestät perussuomalaisia.
Vaalipäivä on lokakuun 28. Sitä seuraa maanantai, joka on työpäivä uusille valtuutetuille. Heidän työmääränsä on valtava, mutta mikään todella arvokas ei synny tähän maailmaan ilmaiseksi. Yhteiset asiat vaativat työtä, usein uupumukseen tai vieläkin pidemmälle asti. Mutta viimein vaiva palkitaan.
Äänestetään. Kaikki yhdessä. Matka vaalikopille on pieni askel sinulle, mutta valtava harppaus suomalaiselle poliittiselle kulttuurille.
Matias Turkkila,
päätoimittaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
