Raha ratkaisee: Osa irakilaisista suostui palaamaan kotiin Liettuasta tonnilla

Liettua houkuttelee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita palaamaan omiin kotimaihinsa tarjoamalla ankean majoituksen, jossa saa ruuan mutta ei taskurahaa. Käteistä rahaa saa kouraan vasta siinä vaiheessa, kun suostuu vapaaehtoisesti lähtemään maasta. Suomessa pohditaan vuoden 2015 jäljiltä maahan jääneiden “paperittomien” laillistamista. Olisiko Suomella opittavaa Liettuan menettelystä?

Valko-Venäjän masinoima turvapaikanhakijakriisi on hieman laantunut, mutta Baltian maat ja Puola joutuvat puimaan sen seurauksia vielä pitkään. Liettuassa on tuhansia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita houkutellaan lähtemään kotiin käteiskorvausta vastaan. Summan nostaminen tuhanteen euroon sai monet lähtemään vapaaehtoisesti kotiin.

Liettua on lennättämässä yhteensä 272 turvapaikanhakijaa takaisin näiden kotimaihin, kertoo nettilehti Breitbart. Kyse on pääosin irakilaisista turvapaikanhakijoista, jotka ovat suostuneet ottamaan vastaan Liettuan tarjoaman tuhannen euron korvauksen vapaaehtoisesta kotiinpaluusta. Paluukyytejä lähtee myös Venäjän ja Intian suuntaan.

Tiukka linja turvapaikkojen myöntämisessä

Liettua oli ensimmäisiä Valko-Venäjän hybridioperaation kohteeksi joutuneita maita. Marraskuussa Suomen Uutiset kertoi, että Liettuaan oli viime vuonna siihen mennessä tullut noin 4 200 laitonta siirtolaista. Liettua piti kuitenkin tiukkaa linjaa, joten turvapaikka oli myönnetty vain kahdeksalle hakijalle.

Osa turvapaikanhakijoista suostui jo silloin lähtemään takaisin kotiin 300 euron korvausta vastaan. Mutta kun kotiinpaluurahan summa nostettiin joulukuussa tonniin, vapaaehtoinen kotiinpaluu alkoi Infomigrants-sivuston mukaan kiinnostaa yhä useampaa turvapaikanhakijaa. Suurin osa lähtijöistä on jo saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.

Jokainen kotiinpaluu on selvää säästöä Liettualle

Tonnin kotiinpaluuraha menee EU:n piikkiin, kertoo Liettuan sisäministeriö. EU on osoittanut Liettualle 29,6 miljoonan euron summan siirtolaiskriisin ratkaisemiseen.

Näiden palautusten jälkeen Liettuan vastaanottokeskuksiin jää vielä kolmisen tuhatta turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on irakilaisia, mutta joukossa on pariakymmentä muutakin kansalaisuutta.

Liettuan sisäministeri Agnè Bilotaite arvioi, että jokainen maahan jäävä siirtolainen tulee aiheuttamaan Liettualle vähintään 11 000 euron kustannukset joka vuosi, joten lentolippujen ostaminen ja kotiinpaluukorvausten maksaminen tarkoittaa Liettualle selvää säästöä.

Sisäministeri ja Helsingin Sanomat vaativat “paperittomien” laillistamista

Suomessa on viime aikoina pohdittu, miten vuosina 2015–2016 tulleet “paperittomat” saataisiin vihdoinkin pois maasta. Sisäministeriö julkisti torstaina selvityksen, jossa ehdotettiin ratkaisuksi noin 3 000 Suomessa laittomasti oleskelevan henkilön oleskelun laillistamista kertaluonteisena toimena.

Kyse on henkilöistä, jotka ovat tehneet useita turvapaikkahakemuksia ja -valituksia ja jääneet maahan kielteisistä turvapaikkapäätöksistä huolimatta. Helsingin Sanomat vaatii pääkirjoituksessaan, että “ongelma on ratkaistava, silmien sulkeminen ei enää riitä”.

– Ministeriö on nyt esittänyt, että tämä ryhmä voisi laillistaa oleskelunsa tiettyjen sääntöjen mukaan. Niiden, joille tämä esitys ei kelpaa, on nyt esitettävä oma vaihtoehtonsa, Helsingin Sanomat kirjoittaa.

Olisiko Suomella opittavaa Liettualta?

Yksi ratkaisu olisi Liettuan malli: kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet laitetaan säilöönottokeskuksiin, joissa tarjotaan vain ruoka, majoitus ja perustarvikkeet. Käteistä rahaa annetaan vasta siinä vaiheessa, kun henkilö suostuu lähtemään vapaaehtoisesti kotiin. Vaihtoehtoina olisivat siis ankeat olot ilman rahaa tai tukku käteistä kouraan ja ilmainen lento kotiin.

Euroopan komissio on antanut ehdotuksen väliaikaisista toimenpiteistä, joita Latvia, Liettua ja Puola voisivat soveltaa turvapaikkakriisin hallintaan. Näihin toimenpiteisiin sisältyy muun muassa se, että “aineelliset vastaanotto-olosuhteet voitaisiin rajata perustarpeisiin, joilla tarkoitetaan ruokaa, vettä, vaatteita, riittävää terveydenhoitoa ja tilapäistä majoitusta”.