Turvapaikanhakijoita osoittamassa mieltään palautuslentoja vastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä 3. huhtikuuta 2017. / LEHTIKUVA
Raatikainen: Ulkomaalaispoliisien saattomatkojen työaikakorvaukset päivitettävä oikeudenmukaiselle tasolle
Ulkomaalaispoliisit tekevät tällä hetkellä paljon saattomatkoja, joissa he saattavat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä takaisin lähtömaihinsa.
Erityisesti Lähi-itään, Aasiaan ja Afrikkaan suuntautuvat saattomatkat ovat ajallisesti pitkiä ja sen vuoksi raskaita, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen.
– Matkojen vaativuutta lisää se, etteivät saatettavat ole nk. vapaaehtoisesti palaavia. Saattajat voivat joutua käyttämään voimakeinoja saatettavia kohtaan hillitäkseen ja estääkseen heidän turvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä.
Saattajat jatkuvassa valmiudessa
Matka kohdemaahan kestää lentoreitityksistä riippuen yhtäjaksoisesti vuorokaudesta puoleentoista. Saattajat eivät voi saattomatkan aikana nukkua ollenkaan, mikä Raatikaisen mukaan lisää entisestään näiden matkojen fyysistä ja henkistä rasittavuutta.
– Näistä rasitustekijöistä huolimatta saattopartion jäsenillä pitää olla jatkuva välitön valmius reagoida ja estää tarvittaessa saatettavan vaarallinen ja haitallinen toiminta sekä pystyä saattamaan käännytettävä onnistuneesti kohteeseensa.
Osa paluumatkasta katsotaan vapaa-ajaksi
Saattomatkojen paluumatkan palkkaukseen liittyy Raatikaisen mielestä tiettyjä epäkohtia.
– Saattoja tekevät poliisimiehet ja -naiset saavat paluumatkalta palkkaa vain 5 tuntia 31 minuuttia, eivät ylityönä vaan jaksotyöajan vähennyksenä. Todellisuudessa paluumatkat yllä mainituista kohteista kestävät usein 14-16 tuntia.
– Kaikki yli 5 tunnin 31 minuutin paluumatkaan kuluva aika katsotaan omaksi vapaa-ajaksi, josta ei saa mitään korvausta, Raatikainen ihmettelee, sillä poliisit ovat koko saattomatkan ajan työtehtävässä aina sen alkamisesta kotiin palaamiseen saakka.
Siirtymäaika palkalliseksi työajaksi
Saattomatkoilla poliisit saavat palkkaa lähdöstä ainoastaan siihen saakka, kun saatettava on luovutettu kohdemaan viranomaisille tai enintään siihen saakka, kun he ovat saapuneet ensimmäiseen turvalliseen lepopaikkaan.
– Monesti saatettavan luovutuksen jälkeen saattopartio voi joutua vielä matkustamaan toiseen maahan turvalliseen lepopaikkaan useiden tuntien ajan. Tämä matkustusaika on linjattu esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksessa niin, että se on “vapaa-aikaa” ja siitä ei makseta palkkaa. Tämän siirtymäajan pitäisi kuitenkin olla myös palkallista työaikaa, Raatikainen esittää.
– Mikäli saattomatkan kesto yltää lepovuorokauden puolelle, poliisit menettävät sen päivän puolella tehtyjen työtuntien palkan, koska nykysäännöstön mukaan lepopäivän aikana ei voi kertyä työtunteja. Lepopaikkaan saapumisen jälkeen alkaa “vapaa-aika”.
Lepopäivät maailmalla
Koska saattomatkat ovat pitkiä ja raskaita, joutuvat poliisit viettämään ennen paluumatkan alkamista jossakin päin maailmaa levossa yhden tai kaksi päivää.
– Lepopäivä tai -päivät kuluvat palautuessa saattomatkan fyysisestä rasituksesta, sen ei voida katsoa olevan lomailua, vaan välttämätöntä aikaa matkan rasituksista toipumiseen. Poliisit saavat ajasta korvauksen työajan vähennyksenä 5 tuntia 31 minuuttia. Päivärahan he saavat matkapäiviltä virkaehtosopimuksen mukaisesti.
Epäkohtaa tarkasteltava uudelleen
Nykykäytäntö saattomatkojen (paluumatkan) työaikakorvauksen osalta ei Raatikaisen mukaan ole oikeudenmukainen eikä ajantasainen käytäntö.
– Sen perustana on voimassa oleva virkaehtosopimus, matkustusohje, sen tulkintaohje ja mahdolliset muut seikat, mutta tätä palkkaepäkohtaa sopimuksissa ja ohjeissa on syytä tarkastella uudelleen.
Raatikainen on tänään jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Väkivaltaa, sylkemistä ja huutamista – pakkopalautuksia vastustetaan entistä rajummin keinoin
Kohupappi Marjaana Toiviaiselta hämmentäviä ohjeita lentomatkustuksen sabotoimiseksi: ”Toimi näin..”
Kohupappi Toiviainen kerää rahaa Facebookissa ja kehottaa sabotoimaan lentomatkoja – kirkko sallii sekoilun: “On toiminut yksityishenkilönä”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää