LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaamisesta julkisilla paikoilla. Kansanedustajan mukaan hallitus on edelleen voimakkaasti vähentämässä poliisin resursseja samalla kun yksityinen turvallisuusala kasvaa voimakkaasti.
– Turvallisuuden tuottamisessa on aina kyse vallasta. Ongelmia syntyy turvallisuuden tuottajan oikeudesta lailliseen voimankäyttöön. Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta on säädetty laissa rangaistus. Vartijan päättäessä kiinniotosta syntyy tilanne, jossa yksityisen yrityksen työntekijällä on laillinen oikeus fyysisesti puuttua kansalaisen perusoikeuksiin eli vapauteen ja koskemattomuuteen. Kansalaisella puolestaan on lakisääteinen velvollisuus olla vastustelematta tilanteessa, Raatikainen muistuttaa.
– Turvallisuuden tuottamisessa liikutaan perusoikeusherkällä alueella. Yksityisen yrityksen ensisijaisena päämääränä on menestyä taloudellisesti, perusoikeudet ovat tähän nähden toissijaisia.
Poliisi tarvittaisiin Helsingin rautatieasemalla
Raatikainen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo varmistaa, että ihmisten perusoikeudet turvataan Helsingin päärautatieasemalla ja muilla julkisilla paikoilla, joilla turvallisuuden tuottaminen on ulkoistettu kaupallisille yrityksille. Helsingin rautatieasema on yksi valtakunnan keskeisimmistä paikoista. Ovet ovat auki lähes aina ja ihmisten läpivirtaus on suuri.
– Asemalla toiminut poliisiasema on lopetettu säästösyistä jo vuosia sitten. On yllättävää, ettei valtiolla ole varaa edes näin keskeisellä paikalla vastata yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tuottamisesta poliisin voimin, Raatikainen ihmettelee.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Lue lisää
Lue lisää
