

LEHTIKUVA
Raatikainen: Suomeen pääsee liian helposti – “Millä pätevyydellä turvapaikkapäätöksiä tehdään?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen kysyy hallitukselta turvapaikanhakijoiden myönteisten päätösten suuresta määrästä ja maahanmuuttovirastoon palkattavien uusien työntekijöiden pätevyyksistä.
Mediassa on käyty keskustelua, miksi Suomesta saa oleskeluluvan tai turvapaikan helpommin kuin muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Ylen verkkouutisten (31.1.2016) mukaan Tanskassa myönnettiin lupia viime vuonna 38 % (tammi-marraskuu), Ruotsissa 58 % ja Suomessa 85 %. Prosenttiosuuksia laskettaessa ei ole huomioitu rauenneita hakemuksia eikä Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita.
– Viime vuonna Pohjoismaissa tehtyjen myönteisten turvapaikkapäätösten osuuksissa on kymmenien prosenttien eroja. Näin siis siitäkin huolimatta, että päätösten pitäisi perustua samaan kansainväliseen lainsäädäntöön, Raatikainen ihmettelee.
– Migrin vuoden 2015 tilastoista voi tehdä vertailevia laskutoimituksia irakilaisten osalta. Kun luvut lasketaan periaatteella myönteiset päätökset 652 ja kaikki yhteensä 3 721 saadaan myönteisten päätösten prosenttiluvuksi n. 17,5. Prosenttiluku jää alhaiseksi, koska rauenneiden ja Dublin-päätösten osuus on jopa 69 prosenttia hakemuksista.
Somalialaiset ja irakilaiset kärjessä
Raatikainen huomauttaa, että viimeisen viiden vuoden aikana irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisaste on ollut kaikista hakemuksista 46,5 %, afgaanien 55,5, % ja somalien 65,6 %. Irakilaisten hyväksymisaste on vastaavasti ollut 85 %, afgaanien 72 % ja somalien 88 %.
– Erityisesti somalialaisille annettujen myönteisten turvapaikkapäätöksien lukumäärä on silmäänpistävä. Vuonna 2015 somalialaisille annettiin 503 myönteistä turvapaikkapäätöstä ja vain 17 kielteistä.
Migriin 500 uutta työntekijää
Sisäministeriössä on asetettu poikkihallinnollinen työryhmä selvittämään turvapaikkaprosessin tehostamistarpeita. Toimintaa on tehostettu myös käytännön tasolla. Maahanmuuttovirastolle on myönnetty lisää resursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn, päätöksentekoon, vastaanottoon ja turvapaikkaprosessin kehittämiseen. Työn tueksi on palkattu yli 500 uutta työntekijää.
Raatikainen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, mitä toimenpiteitä hallitus tulee tekemään jatkossa, jotta valtavasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden hakemuksien hyväksymiskriteereitä kiristetään huomattavasti ja vähintäänkin muiden Pohjoismaiden tasolle. Hän kysyy myös, mikä on maahanmuuttovirastoon palkatun yli 500 uuden työntekijän pätevyys hoitaa turvapaikanhakuprosesseja ja kuinka heidän työskentelyään arvioidaan ja seurataan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS vaatii: perheenyhdistämisiin tehtävä EU:n sallimat tiukennukset täysimääräisenä

Ronkainen kiirehtii turvapaikkasurffareiden palautuksia: “En ole tyytyväinen ennen kuin näen lentokoneessa”

Halla-aho ja sisäministeriö eri mieltä – kumman luvut ovat oikein?

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”

Halla-aho: “Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti

Australia lähettää turvapaikanhakijat saarille ja käsittelee hakemukset rajojensa ulkopuolella – Soini: “Niin minäkin tekisin”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää