Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen teki kolme talousarvioaloitetta kiireellisimpien meluesteiden rakentamiseen Vartiokylään, Haagaan ja Pihlajamäkeen. Kyseessä on Helsingin kaupungin ja valtion yhteisistä melusuojarakenteista Helsinkiin johtavien moottoriteiden, sekä Kehä I:n ja Kehä III:n varsilla.
Kiireellisiä melutorjuntakohteita on useampia kuin edellä mainitut kolme aluetta. Kaikki alueet ovat nimetty Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmiin vuosille 2013–2018. Liikennevirasto, kuten Helsingin kaupunkikin laatii viiden vuoden välein meluntorjunnan toimintasuunnitelman perustuen EU-direktiiviin.
– Melusuojausten kustannusjako on sovittu, mutta työ on kesken. Toistaiseksi valtion rahoitusosuus on puuttunut, vaikka kaupungin investointibudjetissa rahoitus on ollut. Kustannusjako kaupungin ja valtion välillä on n. puolet ja puolet, Raatikainen huomauttaa.
Poliittista kikkailua
Raatikaisen kolmea aloitetta kannattivat helsinkiläisistä kansanedustajista ainoastaan perussuomalaisetkansanedustajat Juha Väätäinen ja Tom Packalén.
– On valitettavaa, että poliittinen kikkailu menee helsinkiläisten edun edelle. Meluesteiden rahoitus on ollut kaupungin investointibudjetissa, mutta puuttunut valtion rahoitusosuudesta.Infraan panostaminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa olisi kustannustehokkaampaa kuin taloudellisen nousukauden aikana, jolloin kustannukset väistämättä nousevat. Politiikan pitäisi olla yhteisten etujen ajamista, mutta sitä se ei olekaan, jos ehdotus tulee ”väärän” puolueen edustajalta, Raatinen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
