

LEHTIKUVA
Raatikainen: Polisiin resursseja tärvätään vihapuheen ja -rikosten valvontaan – “Kaikki tämä on pois väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinnasta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen ihmettelee hallituksen päätöstä osoittaa mittavia resursseja vihapuheiden ja -rikosten torjuntaan.
Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt Raatikainen viittaa Poliisiammattikorkeakoulun katsaukseen 2016, jonka mukaan Suomessa viharikosten määrä ja piirteet eivät ole muuttuneet merkittävästi viime vuosina.
– Suomessa poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä on suhteellisen alhainen verrattuna moniin muihin maihin. Viharikosten osuus kokonaisrikollisuudesta vuonna 2014 oli noin 0,2 prosenttia, Raatikainen muistuttaa.
Viharikosten määrä olematon
Oikeusministeriön selvityksessä vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin todetaan, että vuosina 2001–2014 kiihottamisrikoksista tuomittiin rangaistukseen yhteensä 40 henkilöä, joista vuonna 2012 tuomittiin yhteensä 13. Muina vuosina luvut ovat vaihdelleet 0–5:n välillä.
– Miksi hallitus on päätynyt kohdentamaan poliisin resursseja mittavasti juuri viharikosten torjuntaan niiden määrän ollessa melko vähäinen? Raatikainen kysyy.
Voimavaroja on lisätty vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan sekä vihapuherikosten tutkintaan. Resursseja osoitetaan keskusrikospoliisille vihapuheeseen keskittyvään verkkorikosyksikköön ja Helsingin poliisilaitokselle vihapuhetta paljastavaan, tutkivaan ja ennalta estävään yksikköön ja poliisilaitosten nettipoliisitoiminnan vahvistamiseen.
Mikä on vihapuhetta?
Raatikainen huomauttaa myös, että vihapuhetta on vaikea määritellä.
– Raja sen vetämiseen, onko kyseessä sananvapauden piiriin kuuluva vai rangaistava vihapuhe ei ole helppoa. Keskeisen oikeusperiaatteen mukaan rikoksen tunnusmerkistön on täytyttävä selvästi, ja tämä asettaa vaikeita haasteita poliisille ja oikeuslaitokselle.
– Monelle kansalaiselle on epäselvää, minkä sanominen on nykyään kriminalisoitua ja minkä ei, koska Suomessa on tulkittu sananvapautta aikaisemmin varsin laajasti. Nyt poliisin resursseja kohdistetaan torjumaan tekoa, jonka tunnusmerkistö on määritelty hatarasti, Raatikainen huomauttaa ja sanoo tilanteen olevan sananvapauden kannalta vähintäänkin erikoinen.
Yli miljoona euroa viharikosten torjuntaan
Suomessa on n. 30-40 muun toimensa ohessa netissä toimivaa poliisia. Poliisihallitus osoittaa jokaiselle poliisilaitokselle resursseja nettipoliisitoiminnan vahvistamiseksi.
Vuoden 2017 täydentävässä talousarviossa poliisille on myönnetty 1,260 miljoonaa euroa viharikosten torjunnan, verkkorikostutkinnan sekä poliisin nettipoliisitoiminnan lisäresurssoinnista aiheutuviin kuluihin. Helsingin poliisilaitoksen uudessa vihapuheeseen keskittyvässä ryhmässä tulee olemaan rikoskomisario, kaksi rikosylikonstaapelia ja 5 vanhempaa rikoskonstaapelia, Raatikainen listaa.
– Osoitetut resursoinnit on kohdennettu vain kuluvalle vuodelle, jolloin toimintaa ollaan vasta käynnistämässä. Tämän vuoksi Poliisihallitus on esittänyt, että näiden toimintojen rahoitus varmistettaisiin myös vuosille 2018-2021.
– Kaikki nämä resurssit ovat pois mm. väkivalta-, seksuaali- ja liikennerikosten tutkinnasta ja muusta poliisitoiminnasta, Raatikainen harmittelee.
Raiskauksista jää iso osa selvittämättä
Raatikaisen mielestä tulisi miettiä tarkoin, miten tutkintaa priorisoidaan, etenkin kun Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa.
– Esimerkiksi raiskauksista liian iso osa jää selvittämättä osittain resurssipulan vuoksi.
Raatikainen kysyykin kirjallisessa kysymyksessään, kuinka hallitus aikoo varmistaa, etteivät ns. viharikosten torjuntaan ja tutkintaan suunnattavat resurssit vie kohtuuttomasti voimavaroja muiden rikosten tutkinnasta ja poliisin muista lakisääteisistä tehtävistä.
Artikkelia muokattu 2.2.2017 klo 14.54.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kansanedustajat: Ulkomaalaisten rikollisuudesta puhuttava nykyistä avoimemmin

Joka kolmas raiskattu on ulkomaalaisen uhri – Apulaispoliisipäällikkö: “Ahdisteluista jääty kiinni jopa verekseltään poliisille”

Mäkelä ulkomaalaisten tekemistä raiskauksista: “Seksuaaliset ahdistelut kasvoivat viime vuodesta 500 prosenttia – näitä lukuja on turha enää hyssytellä”

Hakkarainen käräjille lauseesta, jota Helsingin Sanomat käytti jo viime vuonna: “Yleisesti käytetty lausahdus”

Ronkainen: “Kumpi on oikeassa, maahanmuuton kanssa painiva poliisi vai norsunluutornista hölisevä Nerg?”

PS-politiikka näkyy valtiovarainvaliokunnan selonteossa: Poliisin resurssit turvattava, maahanmuuttoon tiukennuksia

Immonen: Eliitti kohkaa “vihapuheesta” vaientaakseen kriittisen keskustelun massamaahanmuutosta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Uusimmat

Huopaiselta: Keveämmillä veroilla saadaan tukevampaa talouskasvua

PS-Nuorisolta toive puoliväliriiheen: Ylestä leikattava lisää
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää