PS ARKISTO
Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan muun muassa pidentämällä pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa sekä edellyttämällä suomen tai ruotsin kielen taitoa ja työhistoriaa. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi lähti lausunnoille 24.1.
– Hallitusohjelman tavoitteena on kannustaa maahan muuttaneita suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen, työntekoon ja kielen opiskeluun. Pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä olisi onnistunut kotoutuminen, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Esityksen mukaan pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittava yhtäjaksoinen oleskelu nostettaisiin normaalitilanteessa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Kuuden vuoden oleskelun jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi jatkossa saada hakija, jolla on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria.
Lisäedellytyksinä työhistoria, koulutus ja kielitaito
Pysyvän oleskeluluvan voisi yhä saada neljän vuoden oleskelun jälkeen täyttämällä yhden kolmesta vaihtoehtoisesta lisäedellytyksestä. Nämä ovat 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa sekä erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa.
Kaikissa tilanteissa tietyn pituinen työhistoria sisältäisi myös vaatimuksen siitä, että se olisi kerrytetty niin, että mukana olisi yhteensä enintään kolme kuukautta turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotulotukeen.
Suorittamalla Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon pysyvän oleskeluluvan voisi saada ilman vuosissa laskettavaa oleskeluaikaa. Lisäksi vaadittaisiin tietyn tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lisäksi edellytetään ulkomaalaislain mukaisten oleskeluluvan myöntämisen yleisten edellytysten täyttymistä kuten muissakin pysyvän oleskeluluvan myöntämisen tilanteissa.
Myös rikoshistoria vaikuttaisi jatkossa
Pitkään oleskelleen EU-oleskeluluvan myöntämisedellytyksiin lisättäisiin suomen tai ruotsin kielen taito. Kolmannen maan kansalainen, joka on oleskellut pidempään Euroopan unionin alueella, voi hakea jäsenvaltiossa EU-oleskelulupaa. Kyseessä on pysyvä lupa, joka on voimassa toistaiseksi kuten kansalliset pysyvät luvat.
Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että pysyvän oleskeluluvan ja pitkään oleskelleen oleskeluluvan rikosesteitä tiukennettaisiin niin, että jatkossa ehdoton vankeusrangaistus vaikuttaisi oleskeluajan laskentaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuttoviraston määrittämät toimeentulorajat nousevat marraskuun alussa. Toimeentulorajoja nostetaan, koska ne on päivitetty viimeksi vuonna 2013 eivätkä enää vastaa nykyisiä elinkustannuksia.
Jatkossa oleskelulupaa ei enää myönnetä, jos oleskeluluvan hakijalla ei ole kansallisvaltionsa myöntämää voimassaolevaa passia. Poikkeuksia voidaan tehdä erityisen painavista syistä.
Oleskelulupien myöntäminen tiukentui tämän kuun alusta ulkomaalaislain muutosten astuttua voimaan. Jatkossa oleskeluluvan saamiseen vaikuttaa aiempaa enemmän myös hakijan oma toiminta, esimerkiksi laiton oleskelu Suomessa tai viranomaisten tietoinen harhaanjohtaminen.
Viikon suosituimmat
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Autoilija kaasutti Saksassa Mannheimissa henkilöautolla kävelykadulla ihmisjoukkoon tuhoisin seurauksin.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Perussuomalaiset ovat juuri saaneet kuntavaalien ehdokaslistalle todellisen raskaan sarjan vahvistuksen. Ammattinyrkkeilijänä tunnetuksi tullut Robert Helenius lähtee perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi Sipoossa. Helenius sanoo haluavansa olla mukana vaikuttamassa siihen, että sipoolaisten arkielämä sujuu mutkattomasti, ja että kunnalliset palvelut pelaavat kuten pitääkin.
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.
Lue lisää
Lue lisää
