LEHTIKUVA
Pystyykö Biden pitämään kiinni lupauksistaan, kuten edeltäjänsä?
Suunta Valkoisessa talossa kääntyi vauhdilla, kun Biden käytti presidentin asetuksia. Kukaan toinen presidentti ei ole ensimmäisen puolentoista virassaoloviikon aikana yltänyt määrällisesti samaan.
Ensimmäisen puolentoista viikon aikana presidentti Joe Biden allekirjoitti 42 presidentin asetusta ja määräystä. Niistä 30 pelkästään kahden ensimmäisen päivänsä aikana. Presidentti Donald Trump allekirjoitti presidentin asetuksia vastaavana aikana neljä, Barack Obama viisi ja George W. Bush nolla.
27.1. Biden linjasi, että ilmastonmuutos otetaan huomioon kaikessa, kun hänen hallintonsa toimii kansainvälisessä yhteistyössä ja tekee turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Valkoisen talon muistiosta selviää Bidenin ja varapresidentti Kamala Harrisin hallinnon tärkeimmät tavoitteet, joita ovat terveydenhuolto, maahanmuutto, rodullinen tasa-arvoisuus, kansainvälinen yhteistyö ja covid-19.
Demokraattipresidentit vauhdissa
Muutosten tekemisen ripeydelle on syynsä, sillä asetusten ja lakien läpivieminen voi kestää pitkään, eikä niitä välttämätta saada pantua toteen hallintokauden aikana. Presidentin asetusten käyttö juontaa juurensa sadan vuoden taakse, jolloin käytäntö vakiintui tavaksi.
– Melkein kaikki presidentit ovat käyttäneet presidentin asetuksia, mutta ennen 1900-luvun alkua se oli hyvin harvinaista. Sitten Theodore Roosevelt räjäytti yli tuhannella asetuksella, mutta Woodrow Wilson laittoi siitäkin paremmaksi melkein kahdella tuhannella. Franklin Delano Roosevelt antoi asetuksia jo melkein neljä tuhatta. Eli demokraatit ovat tavanneet käyttää tätä keinoa huomattavasti ahkerammin kuin republikaanit – eikä ihme, koska he uskovat byrokraattiseen keskitettyyn ja ohjaavaan valtiomalliin. Ronald Reagan tosin antoi asetuksia yli 300, mutta niistä suurin osa oli noiden aiempien demokraattien asetusten kumoamisia. Obamalta tuli 276 asetusta ja Trumpilta 220, sanoo Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila.
Biden takoo ennätyksiä
Ruotsila sanoo, että presidentin asetuksilla voi tehdä isojakin muutoksia, mutta ne ovat aina vain väliaikaisia. Hän luonnehtii niitä eräällä tavalla mielikuvapolitiikaksi.
– Pelkän asetuksen antamista seuraa usein pitkä taisto oikeuslaitoksessa ja suuri byrokraattinen vääntö. Kaikki tämä hidastaa asetuksien toimeenpanoa eli ne ovat tässä vaiheessa enemmänkin julistuksellisia kuin tosiasiallista politiikkaa muuttavia vielä jonkin aikaa.
Dosentti sanoo, että Biden on joka tapauksessa tehnyt uuden ennätyksen presidentin asetusten antamisessa.
– Kukaan ei ole niitä antanut ensimmäisen vallassaoloviikkonsa aikana yhtä montaa kuin hän, ei lähellekään.
Republikaanienemmistö Trumpin takana
Presidentti Joe Bidenin rooli yli puoluerajojen toimivana sovinnollisena neuvottelijana sai särön, sillä heti virkaanastujaisten jälkeen senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell vaati ponnekkaasti demokraateilta lupausta, että puolue sitoutuu noudattamaan superenemmistösääntöä. Sen mukaan lainsäädännön muutokset tarvitsevat 60 senaattorin tuen.
Myös demokraattien ajama Trumpin virkarikossyyte koki takaiskun 26.1., sillä republikaanienemmistö ilmaisi tukensa väistyneelle presidentille. Nyt syytteen läpimeno on hyvin epätodennäköistä. Tämä jättää Trumpille mahdollisuuden pyrkiä 2024 takaisin valtaan.
Morning Consultin 27.1. tekemä kysely kertoo, että 81 prosenttia republikaaneista tukee Trumpia. Samaisessa kyselyssä vain 18 prosenttia republikaaneista hyväksyisi tuomion valtakunnanoikeudessa.
NBC Newsin 17.1. tekemän kyselyn mukaan tuki olisi 87 prosenttia ja niistä republikaaneista, jotka sanovat olevansa puolueessa Trumpin takia, häntä tukee edelleen 98 prosenttia.
Välivaalit saattavat sotkea kuvioita
Samankaltaisuutta on löydettävissä esimerkiksi presidentti John F. Kennedyn salamurhan jälkeen virkavalansa vannoneeseen Lyndon B. Johnsoniin. Entä kuinka usein demokraatit ovat olleet vallassa sekä kongressissa että senaatissa?
– Sekä Barack Obamalla että Bill Clintonilla oli hallussaan myös kongressi, mutta vain kaksi ensimmäistä vuotta. Jimmy Carterilla oli kongressin hallinta ja ennen häntä Kennedyllä ja Johnsonilla. Sisällissodan jälkeen 1800-luvulla oli vain yksi demokraattipresidentti Grover Cleveland, jolla oli parin vuoden ajan myös enemmistö kongressissa. Hänen jälkeensä seuraava tällainen tapaus oli vasta Woodrow Wilsonilla vuosina 1913-1919. Läpi suuren laman ja toisen maailmansodan FDR:llä oli myös kongressin hallinta ja hänen seuraajallaan Harry Trumanilla pari vuotta.
Ruotsilan mukaan on hyvin harvinaista, että samalla puolueella on säilynyt sekä Valkoinen talo että kongressin molemmat kamarit kahta vuotta pidempään. Välivaaleissa 2022 voi hyvinkin koittaa republikaanien voitto.
Republikaanit vaikutusvaltaisessa asemassa
Siihen tuoreet republikaanipuolueesta luetut uutiset jo viittavat. Joukko nimekkäitä edustajia on valjastanut presidentti Trumpin kampanjoimaan välivaaleissa.
– Mutta nythän demokraateilla ei ole kongressin molempien kamarien hallintaa, sillä senaatissa valtasuhteet ovat tasan ja demokraatit voivat viedä lakialoitteitaan läpi vain varapresidentin äänellä – ja silloinkin vain, jos heistä kaikki äänestävät niiden puolesta. Jos yksikin demokraatti lipeää rintamasta, lait eivät mene läpi. Filibusterointisäännöt ovat edelleen voimassa eli monissa asioissa edellytetään yhä 60 ääntä ennen kuin lakialoite otetaan käsittelyyn. Siihen demokraattien on hyvin vaikea ellei mahdotonta yltää. Tosiasiassa siis republikaanit ovat harvinaisen vaikutusvaltaisessa asemassa edelleen, Ruotsila selventää.
Filibuster on keino, jota käytetään Yhdysvaltain senaatissa estämään toimenpiteen saattaminen äänestykseen esteen avulla.
Keskustalaiset ministerinimitykset
Biden johtaa puoluetta, joka on sisäisesti hyvin syvästi jakaantunut.
– Ministereiksi otettiin melkein ainoastaan keskustalaisia, kun taas itse puolueen enemmistö on selvästi vasemmalla. Epäsuhta demokraattipuolueen ja demokraattihallinnon välillä on suuri ja tulee aiheuttamaan kitkaa sekä ongelmia. Biden ei voi toteuttaa puolueensa vasemmistolaisen enemmistön haluamaa politiikkaa menettämättä muita kannnattajiaan, Ruotsila tarkentaa.
Hänen mukaansa uusi valtiovarainministeri, entinen keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen on kokenein Bidenin ministeri.
– Hänestä voi odottaa ehkä kaikkien aikojen vaikutusvaltaisinta valtiovarainministeriä. Toinen hyvin merkittävä sekä myös huolestuttava ministerivalinta on sosiaali- ja terveysministeri Xavier Becerran. Tällä Kalifornian entisellä oikeusministerillä (Kamala Harrisin seuraajalla siinä tehtävässä) ei ole minkäänlaista terveydennhuoltoalan kokemusta tai tietämystä. Hänen valintansa on puhtaasti poliittinen – ja yksi kaikkein radikaaleimmista sellaisista Bidenin muuten hyvin keskustalaisessa ministerikaartissa.
Becerra on tullut tunnetuksi aborttioikeuksien sekä transsukupuolisten oikeuksien puolustajana.
– Kaliforniassa Becerra haastoi hyvin ahkerasti oikeuteen toisia osavaltioita niissä toteutettujen aborttirajoitusten takia ja yritti pakottaa myös kaikki uskonpohjaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat kustantamaan abortteja ja mainostamaan niiden saatavuutta kaikille asiakkailleen. Becerra on haastanut oikeuteen myös katolilaisten nunnien sisarkunnan Little Sisters of the Poorin, kun se ei suostunut kustantamaan abortteja. Nunnat tosin voittivat korkeimmassa oikeudessa, Ruotsila tarkentaa.
Ensimmäinen musta puolustusministeri
Bidenin nimittämä Lloyd Austin on ensimmäinen musta, joka nousee puolustusministeriksi. Hän oli urallaan myös ensimmäinen mustaihoinen kenraali, joka johti USA:n sotatoimialueiden Lähi-idän ja Afganistanin komentokeskusta Centcomia. Hän siirtyi reserviin vuonna 2016.
Ulkoministeri Antony Blinken muistetaan Obaman hallinnosta, jossa hän toimi apulaisulkoministerinä ja apulaisturvallisuusneuvoantajana. Hän toimi ulkoministeriössä jo presidentti Clintonin kaudella. Blinken on koulutukseltaan juristi ja toiminut asianajajana New Yorkissa.
Oikeusministeriksi noussut Merrick Garland oli ehdolla 2016 korkeimman oikeuden tuomariksi. Hänellä on pitkä ura liittovaltion tuomarina Washingtonissa. Tuore ministeri saa pöydälleen pian Bidenin Hunter-pojan yrityksiin liittyvät epäselvyydet ja sen, aloitetaanko niistä tutkinta.
Tästä linkistä voi katsoa Bidenin kabinetin ministerit.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
- presidentin asetukset välivaalit demokraatit Joe Biden Yhdysvaltain kongressi vaalilupaukset Republikaanit Markku Ruotsila Donald Trump Hallinto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yhdysvaltain väistyvä ulkoministeri kritisoi uiguurien kansanmurhaa – Kiina asetti maahantulokiellon
Kysely: 62% amerikkalaisista ei uskalla enää kertoa poliittisia mielipiteitään – akateemiset erittäin huolissaan poliittisten näkemystensä paljastumisesta
Nauhoitukset paljastavat median äärimmäisen härskit toimintatavat Yhdysvalloissa – megauutisia kätkenyt CNN toimi vaalien alla kuin Bidenin kampanjaorganisaatio
Presidentinvaalit ovella, sensuuri kiihtyy – Joe Bidenin pojan kytköksiä paljastanut maan neljänneksi suurin lehti estettiin Facebookista ja Twitteristä
Liikekumppani vahvistaa: Joe Biden oli mukana poikansa Kiina-diileissä
Biden romuttaa Trumpin aikaansaannoksia – sekä muuri että deregulaatio saavat kaatua
Bloomberg: EU myöntämässä Trumpilla olleen syyt irtautua Maailman kauppajärjestö WTO:sta Kiinan protektionismin vuoksi
Presidentti Biden: Kiinan toimissa uiguureja kohtaan on kyse “erilaisista kulttuurillisista normeista”
Yhdysvaltain demokraateille alkaa valjeta presidentti Bidenin maahanmuuttopolitiikan vaikutukset – sopeutus iskee
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.