

LEHTIKUVA
Pystyykö Biden pitämään kiinni lupauksistaan, kuten edeltäjänsä?
Suunta Valkoisessa talossa kääntyi vauhdilla, kun Biden käytti presidentin asetuksia. Kukaan toinen presidentti ei ole ensimmäisen puolentoista virassaoloviikon aikana yltänyt määrällisesti samaan.
Ensimmäisen puolentoista viikon aikana presidentti Joe Biden allekirjoitti 42 presidentin asetusta ja määräystä. Niistä 30 pelkästään kahden ensimmäisen päivänsä aikana. Presidentti Donald Trump allekirjoitti presidentin asetuksia vastaavana aikana neljä, Barack Obama viisi ja George W. Bush nolla.
27.1. Biden linjasi, että ilmastonmuutos otetaan huomioon kaikessa, kun hänen hallintonsa toimii kansainvälisessä yhteistyössä ja tekee turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Valkoisen talon muistiosta selviää Bidenin ja varapresidentti Kamala Harrisin hallinnon tärkeimmät tavoitteet, joita ovat terveydenhuolto, maahanmuutto, rodullinen tasa-arvoisuus, kansainvälinen yhteistyö ja covid-19.
Demokraattipresidentit vauhdissa
Muutosten tekemisen ripeydelle on syynsä, sillä asetusten ja lakien läpivieminen voi kestää pitkään, eikä niitä välttämätta saada pantua toteen hallintokauden aikana. Presidentin asetusten käyttö juontaa juurensa sadan vuoden taakse, jolloin käytäntö vakiintui tavaksi.
– Melkein kaikki presidentit ovat käyttäneet presidentin asetuksia, mutta ennen 1900-luvun alkua se oli hyvin harvinaista. Sitten Theodore Roosevelt räjäytti yli tuhannella asetuksella, mutta Woodrow Wilson laittoi siitäkin paremmaksi melkein kahdella tuhannella. Franklin Delano Roosevelt antoi asetuksia jo melkein neljä tuhatta. Eli demokraatit ovat tavanneet käyttää tätä keinoa huomattavasti ahkerammin kuin republikaanit – eikä ihme, koska he uskovat byrokraattiseen keskitettyyn ja ohjaavaan valtiomalliin. Ronald Reagan tosin antoi asetuksia yli 300, mutta niistä suurin osa oli noiden aiempien demokraattien asetusten kumoamisia. Obamalta tuli 276 asetusta ja Trumpilta 220, sanoo Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila.
Biden takoo ennätyksiä
Ruotsila sanoo, että presidentin asetuksilla voi tehdä isojakin muutoksia, mutta ne ovat aina vain väliaikaisia. Hän luonnehtii niitä eräällä tavalla mielikuvapolitiikaksi.
– Pelkän asetuksen antamista seuraa usein pitkä taisto oikeuslaitoksessa ja suuri byrokraattinen vääntö. Kaikki tämä hidastaa asetuksien toimeenpanoa eli ne ovat tässä vaiheessa enemmänkin julistuksellisia kuin tosiasiallista politiikkaa muuttavia vielä jonkin aikaa.
Dosentti sanoo, että Biden on joka tapauksessa tehnyt uuden ennätyksen presidentin asetusten antamisessa.
– Kukaan ei ole niitä antanut ensimmäisen vallassaoloviikkonsa aikana yhtä montaa kuin hän, ei lähellekään.
Republikaanienemmistö Trumpin takana
Presidentti Joe Bidenin rooli yli puoluerajojen toimivana sovinnollisena neuvottelijana sai särön, sillä heti virkaanastujaisten jälkeen senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell vaati ponnekkaasti demokraateilta lupausta, että puolue sitoutuu noudattamaan superenemmistösääntöä. Sen mukaan lainsäädännön muutokset tarvitsevat 60 senaattorin tuen.
Myös demokraattien ajama Trumpin virkarikossyyte koki takaiskun 26.1., sillä republikaanienemmistö ilmaisi tukensa väistyneelle presidentille. Nyt syytteen läpimeno on hyvin epätodennäköistä. Tämä jättää Trumpille mahdollisuuden pyrkiä 2024 takaisin valtaan.
Morning Consultin 27.1. tekemä kysely kertoo, että 81 prosenttia republikaaneista tukee Trumpia. Samaisessa kyselyssä vain 18 prosenttia republikaaneista hyväksyisi tuomion valtakunnanoikeudessa.
NBC Newsin 17.1. tekemän kyselyn mukaan tuki olisi 87 prosenttia ja niistä republikaaneista, jotka sanovat olevansa puolueessa Trumpin takia, häntä tukee edelleen 98 prosenttia.
Välivaalit saattavat sotkea kuvioita
Samankaltaisuutta on löydettävissä esimerkiksi presidentti John F. Kennedyn salamurhan jälkeen virkavalansa vannoneeseen Lyndon B. Johnsoniin. Entä kuinka usein demokraatit ovat olleet vallassa sekä kongressissa että senaatissa?
– Sekä Barack Obamalla että Bill Clintonilla oli hallussaan myös kongressi, mutta vain kaksi ensimmäistä vuotta. Jimmy Carterilla oli kongressin hallinta ja ennen häntä Kennedyllä ja Johnsonilla. Sisällissodan jälkeen 1800-luvulla oli vain yksi demokraattipresidentti Grover Cleveland, jolla oli parin vuoden ajan myös enemmistö kongressissa. Hänen jälkeensä seuraava tällainen tapaus oli vasta Woodrow Wilsonilla vuosina 1913-1919. Läpi suuren laman ja toisen maailmansodan FDR:llä oli myös kongressin hallinta ja hänen seuraajallaan Harry Trumanilla pari vuotta.
Ruotsilan mukaan on hyvin harvinaista, että samalla puolueella on säilynyt sekä Valkoinen talo että kongressin molemmat kamarit kahta vuotta pidempään. Välivaaleissa 2022 voi hyvinkin koittaa republikaanien voitto.
Republikaanit vaikutusvaltaisessa asemassa
Siihen tuoreet republikaanipuolueesta luetut uutiset jo viittavat. Joukko nimekkäitä edustajia on valjastanut presidentti Trumpin kampanjoimaan välivaaleissa.
– Mutta nythän demokraateilla ei ole kongressin molempien kamarien hallintaa, sillä senaatissa valtasuhteet ovat tasan ja demokraatit voivat viedä lakialoitteitaan läpi vain varapresidentin äänellä – ja silloinkin vain, jos heistä kaikki äänestävät niiden puolesta. Jos yksikin demokraatti lipeää rintamasta, lait eivät mene läpi. Filibusterointisäännöt ovat edelleen voimassa eli monissa asioissa edellytetään yhä 60 ääntä ennen kuin lakialoite otetaan käsittelyyn. Siihen demokraattien on hyvin vaikea ellei mahdotonta yltää. Tosiasiassa siis republikaanit ovat harvinaisen vaikutusvaltaisessa asemassa edelleen, Ruotsila selventää.
Filibuster on keino, jota käytetään Yhdysvaltain senaatissa estämään toimenpiteen saattaminen äänestykseen esteen avulla.
Keskustalaiset ministerinimitykset
Biden johtaa puoluetta, joka on sisäisesti hyvin syvästi jakaantunut.
– Ministereiksi otettiin melkein ainoastaan keskustalaisia, kun taas itse puolueen enemmistö on selvästi vasemmalla. Epäsuhta demokraattipuolueen ja demokraattihallinnon välillä on suuri ja tulee aiheuttamaan kitkaa sekä ongelmia. Biden ei voi toteuttaa puolueensa vasemmistolaisen enemmistön haluamaa politiikkaa menettämättä muita kannnattajiaan, Ruotsila tarkentaa.
Hänen mukaansa uusi valtiovarainministeri, entinen keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen on kokenein Bidenin ministeri.
– Hänestä voi odottaa ehkä kaikkien aikojen vaikutusvaltaisinta valtiovarainministeriä. Toinen hyvin merkittävä sekä myös huolestuttava ministerivalinta on sosiaali- ja terveysministeri Xavier Becerran. Tällä Kalifornian entisellä oikeusministerillä (Kamala Harrisin seuraajalla siinä tehtävässä) ei ole minkäänlaista terveydennhuoltoalan kokemusta tai tietämystä. Hänen valintansa on puhtaasti poliittinen – ja yksi kaikkein radikaaleimmista sellaisista Bidenin muuten hyvin keskustalaisessa ministerikaartissa.
Becerra on tullut tunnetuksi aborttioikeuksien sekä transsukupuolisten oikeuksien puolustajana.
– Kaliforniassa Becerra haastoi hyvin ahkerasti oikeuteen toisia osavaltioita niissä toteutettujen aborttirajoitusten takia ja yritti pakottaa myös kaikki uskonpohjaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat kustantamaan abortteja ja mainostamaan niiden saatavuutta kaikille asiakkailleen. Becerra on haastanut oikeuteen myös katolilaisten nunnien sisarkunnan Little Sisters of the Poorin, kun se ei suostunut kustantamaan abortteja. Nunnat tosin voittivat korkeimmassa oikeudessa, Ruotsila tarkentaa.
Ensimmäinen musta puolustusministeri
Bidenin nimittämä Lloyd Austin on ensimmäinen musta, joka nousee puolustusministeriksi. Hän oli urallaan myös ensimmäinen mustaihoinen kenraali, joka johti USA:n sotatoimialueiden Lähi-idän ja Afganistanin komentokeskusta Centcomia. Hän siirtyi reserviin vuonna 2016.
Ulkoministeri Antony Blinken muistetaan Obaman hallinnosta, jossa hän toimi apulaisulkoministerinä ja apulaisturvallisuusneuvoantajana. Hän toimi ulkoministeriössä jo presidentti Clintonin kaudella. Blinken on koulutukseltaan juristi ja toiminut asianajajana New Yorkissa.
Oikeusministeriksi noussut Merrick Garland oli ehdolla 2016 korkeimman oikeuden tuomariksi. Hänellä on pitkä ura liittovaltion tuomarina Washingtonissa. Tuore ministeri saa pöydälleen pian Bidenin Hunter-pojan yrityksiin liittyvät epäselvyydet ja sen, aloitetaanko niistä tutkinta.
Tästä linkistä voi katsoa Bidenin kabinetin ministerit.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
- presidentin asetukset välivaalit demokraatit Joe Biden Yhdysvaltain kongressi vaalilupaukset Republikaanit Markku Ruotsila Donald Trump Hallinto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yhdysvaltain väistyvä ulkoministeri kritisoi uiguurien kansanmurhaa – Kiina asetti maahantulokiellon

Kysely: 62% amerikkalaisista ei uskalla enää kertoa poliittisia mielipiteitään – akateemiset erittäin huolissaan poliittisten näkemystensä paljastumisesta

Nauhoitukset paljastavat median äärimmäisen härskit toimintatavat Yhdysvalloissa – megauutisia kätkenyt CNN toimi vaalien alla kuin Bidenin kampanjaorganisaatio

Presidentinvaalit ovella, sensuuri kiihtyy – Joe Bidenin pojan kytköksiä paljastanut maan neljänneksi suurin lehti estettiin Facebookista ja Twitteristä

Liikekumppani vahvistaa: Joe Biden oli mukana poikansa Kiina-diileissä

Biden romuttaa Trumpin aikaansaannoksia – sekä muuri että deregulaatio saavat kaatua

Bloomberg: EU myöntämässä Trumpilla olleen syyt irtautua Maailman kauppajärjestö WTO:sta Kiinan protektionismin vuoksi

Presidentti Biden: Kiinan toimissa uiguureja kohtaan on kyse “erilaisista kulttuurillisista normeista”

Yhdysvaltain demokraateille alkaa valjeta presidentti Bidenin maahanmuuttopolitiikan vaikutukset – sopeutus iskee
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.