PS ARKISTO
Putkonen varoittaa tehtaiden alasajon seurauksista – ”Mitä saamme vastineeksi, jos itse häädämme teollisuuden Suomesta?”
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen sanoi maanantain tuumaustunnilla, että ministerit Sanna Marin ja Annika Saarikko kriisiyttivät teatterin keinoin hallituksen puoliväliriihen.
Matti Putkosen mukaan ministereiden repliikit vaikuttivat siltä kuin ne olisi poimittu Oripään Maamiesseuran ja Tampereen työväenteatterin näytelmäkerhoista.
– Vaikka hallitus muodollisesti kriisiytyi, ministereiden kriisitietoisuus ei parantunut. Edes Veitsiluodon paperitehtaan sulkeminen ei palauttanut ministereitä todellisuuteen. Ministerit ovat tietämättömiä tosiasioista ja tilanteen vakavuudesta.
Putkonen pohtii, miten olisi mahdollista saada ministerit ymmärtämään, että kaikki talouden voimavarat tulee nyt kohdistaa laman syvyyden torjumiseen ja ennen kaikkea jälleenrakentamiseen.
– UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toisti syyskuussa esittämänsä vakavan vetoomuksen hallitukselle: ”Meidän pitäisi luoda sellaiset kilpailukykytekijät, jotka ovat samanlaiset kuin meidän kilpailijamaissamme kuten Saksassa tai Ruotsissa.” Yllättyikö joku, että Pesosen vetoomus hallitukselle valui kuin vesi hanhen selästä?
Hallitus nostaa teollisuuden kustannuksia
Putkonen muistuttaa, että hallitus nostaa teollisuuden kustannuksia, vaikka toisin lupasi.
– Hallitus puolitti riihessään päästökauppakompensaation. Meidän piti päästä samalle tasolle kilpailijamaiden kanssa. Sen sijaan hallitus päästi kilpailijamaat karkaamaan. Hallituksen piti tuplata päästökauppakompensaatio, sen sijaan hallitus puolitti sen. Menikö hallitukselta sekaisin kertolasku ja jakolasku? Sen verran väsyneen näköinen hallituksen näytelmäkerho oli, että olisiko kannattanut nukkua muutama tunti ennen päätöksien tekoa. Olisiko näin säästytty kaikkein huonoimmilta päätöksiltä?
– Mikäli hallitus oikeasti puolustaisi suomalaista teollisuutta, niin 200–300 miljoonaa päästökauppakompensaatioon eli sähköistämistukeen olisi löytynyt kehitysyhteistyön 1,2 miljardista. Sähköistämistuki on ympäristöystävällinen tuki, koska se säilyttäisi maailman vähäpäästöisimmän teollisuuden Suomessa. Nyt tehtaiden alasajot jatkuvat. Mitä saamme vastineeksi, jos itse häädämme teollisuuden Suomesta? Hurskasta kurjuutta ja työttömyyttä, vailla toivoa.
Kuntavaaleissa tilaisuus muuttaa suuntaa
Putkonen sanoo, että hallituksen arvot paljastuvat suhtautumisessa turvetuotantoon: Suomessa turvetuotanto ajetaan alas, mutta samaan aikaan kipataan miljoonia turvetuotantoon Ruandassa.
– Hallitus jatkaa hiilineutraalilla ohjelmalla maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa ja teollisuuden alasajoa Suomessa. Samalla hallitus köyhdyttää tavallisia suomalaisia nostamalla toimillaan polttoainehintoja ja kieltämällä lämmitysöljyn. Rajut polttoaineiden hinnankorotukset hallitus lykkäsi syksyyn kuntavaalien takia.
– Meidän kannattaa pitää tämä kirkkaana mielessämme, kun vihdoin kesäkuussa pääsemme äänestämään. Kuntavaalit on oiva paikka laittaa soraa hallituksen suomalaisia kurjistavan politiikan rattaisiin, Putkonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- polttoaineiden hinnankorotukset kurjistaminen asuminen ja liikkuminen työpaikat kustannukset suomalaiset Kuntavaalit Yritykset Matti Putkonen hallitus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle
PS kyselytunnilla: Miten suomalainen hyötyy siitä, että se maksaa italialaisten hulppeat lapsilisät ja espanjalaisten lyhyemmän työviikon?
Perussuomalaiset tahtoo vahvistaa taloutta ja nostaa työllisyyttä alentamalla työn verotusta – Purra: ”Lisää ostovoimaa ja parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia”
Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja
Perussuomalaiset esittää epäluottamusta punavihreälle hallitukselle: “Hallitus onnistui alittamaan kaikki odotukset”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää