Matti Matikainen
Suomen kannattaa hankkia STX:n Turun ja Rauman telakat omistukseensa, sanoo perussuomalaisten työmies Matti Putkonen.
Korean Times -lehti paljasti viikonloppuna, että korealainen telakkajätti STX aikoo myydä ulkomaiset tytäryhtiönsä. Niihin kuuluvat myös Turun ja Rauman tytäryhtiöt, joissa Turussa ryhdytään parhaillaan rakentamaan kahta saksalaisen TUI-varustamon tilaamaa risteilijää. Lisäksi on myynnissä STX:n osuus Helsingin telakasta.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan STX:n mahdolliset myyntiaikeet eivät vaikuta Rauman ja Turun telakoiden nykyisiin laivatilauksiin, kertoo kokoomuksen Nykypäivä.
STX:stä uuden suomalaisen telakkateollisuuden alku
Putkonen kehottaa Perussuomalaisen haastattelussa valtion omistamaa Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä kokoamaan nopeasti suomalaisesta teollisuudesta omistajajoukon, joka ottaisi STX:n suomalaistelakat harteilleen. Alkuvaiheessa myös valtion kannattaa sijoittaa yritykseen tuntuva rahasumma, joka saadaan takaisin 5-15 vuoden kuluessa osakekauppojen kautta.
Tärkeintä on varmistaa ensin arktisen laboratorion osaaminen eli Aker Arctic Technology Inc:n osaaminen.
– Valtio voisi ostaa sen omistukseensa heti. Akerilla on runsaasti huippuluokan osaamista ja teknologiaa, joka liittyy jäänmurtajiin, öljynporauksen meriteknologiaan ja entistä vahvempien jäätä murtavien rahti- ja tankkialusten kehittämiseen. Tällaiset alukset pystyvät kulkemaan jopa ilman murtajien apua ja täten täyttämään arktisen merenkulun vaatimukset ympäristönormit huomioiden, Putkonen kehuu.
Masa Yards syntyi edeltäjän konkurssista
Putkonen uskoo laajemman telakkayrityksen nousevan suomalaisen telakkateollisuuden uudeksi aluksi.
– Suomalaisella omistusrakenteella varmistetaan telakkateollisuuden uusi alku samaan tapaan kuin Masa Yards nousi edellisessä lamassa Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssista. Turun ja Rauman telakat ovat molemmat erinomaisia ja niistä saadaan tuottavaa uutta suomalaista bisnestä. Varsinkin kun säilytetään vielä tämän Arctic Technologyn osaaminen kiinteänä osana suomalaista telakkateollisuusklusteria, Putkonen toteaa.
Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi aamulla Ylen Ajantasassa, että jos alalla havaitaan laskelmien jälkeen voitollisen toiminnan edellytyksiä, telakan osakkeita kannattaisi hankkia entistä enemmän pitkäjänteiseen suomalaiseen omistukseen.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
