

LEHTIKUVA
Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?”
– Ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin, sanoo työmies Matti Putkonen.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen moitti perjantain tuumaustunnilla ankarasti Juha Sipilän (kesk.) hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta kohutun irtisanomislain valmistelussa.
– On syytä palauttaa mieliin, että kolmikanta rakennettiin yksissä tuumin estämään ranskalaistyyppisen radikaalin ja suoran toiminnan syndikalismin rantautuminen Suomeen. Hyökkäykset syndikalismin torpannutta kolmikantaista sopimista ja yleissitovuutta vastaan ovat kovempia kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun, Putkonen jyrisee.
– Hyökkäyksen kärkijoukkoa komentavat pääministeri Sipilä ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen. Kaksikon on syytä käydä syventävä lähihistorian oppitunti pikaisesti, jotta he oivaltaisivat minkälaista sutta he huutavat. Syndikalistit vastustavat proletariaatin myöntymistä sopimuksiin porvariston kanssa, koska eivät usko sopimiseen tienä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Nämä syndikalisteja Suomeen haikailevat eivät tunne kolmikannan ja yleissitovuuden historiaa.
Pentikäinen saneli uuden lain sisällön hallitukselle
Putkonen toteaa, että kolmikannassa maan hallitus pääsi vaikuttamaan palkanmuodostukseen. Vastavuoroisesti työmarkkinaosapuolet pääsivät mukaan jäsenistöään koskevien lakien valmisteluun.
– Kolmikannassa poliitikot ja työmarkkinapäättäjät yhteistuumin sitoutuvat toimiin yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Sipilän hallitus päästettiin kiky-sopimuksessa vaikuttamaan palkanmääräytymispöytään, mutta Sipilän hallitus ei noudattanut vastavuoroisuusperiaatetta.
– Vastavuoroisuuden asemesta Sipilän hallitus antoi porttikiellon perinteisille työmarkkinaosapuolille. Tilalle otettiin Suomen Yrittäjät, joka saneli puhtaasti omista itsekkäistä lähtökohdistaan uuden lain sisällön hallitukselle. Miksi piti ensin laittaa maa sekaisin, ennen kuin hallitus oli valmis lunastamaan vastavuoroisuusperiaatteen? Putkonen ihmettelee.
Toivottavasti meni perille, että Suomea rakennetaan sopimalla
Putkonen toivoo, että kaikki poliittiset toimijat ovat vihdoin ymmärtäneet, että Suomea on rakennettu ja rakennetaan sopimalla eikä syndikalismilla.
– Toivottavasti todelliset syndikalismin kauppamiehet Sipilä ja Pentikäinen lopettavat markkinointinsa ja ymmärtävät kapseloida tuotteensa ja viedä se Olkiluodon loppusijoitusonkaloon.
– Ensimmäinen yleissitova työehtosopimus syntyi vuonna 1900 kirjapainoalalle. Yleissitova sopimus syntyi yritysten vaatimuksista. Helsinkiläiset kirjapainoyritykset vaativat sopimusta, jolla pyrittiin estämään palkkojen ja työehtojen polkumyynnillä tapahtunut hintakilpailu maaseudun kirjapainojen toimesta. Ensimmäinen yleissitova sopimus oli myös tasa-arvosopimus. Sopimuksessa edellytettiin, että naispuoliselle kirjanpainaltajalle on maksettava sama palkka kuin miespuoliselle, Putkonen kertaa.
Yleissitovuus varmistaa työrauhan
Putkonen korostaa, että ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille.
– Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että yritys ei voi hakea palkkojen tai työehtojen polkumyynnillä kilpailuetua. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin. Siksi pyrkimykset halpa- ja orjatyömarkkinoiden synnyttämiseen, käyttämällä yleissitovuutta keppihevosena, ovat edesvastuuttomia. Yleissitovuuden ydin on, että se ei rajoita työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta estää halpa- ja orjatyövoiman tuonnin.
Perussuomalaiset ja ay-liikkeestä erityisesti Rakennusliitto ovat vastustaneet saatavuusharkinnan poistamista sekä varoittaneet vakavasti kaksien työmarkkinoiden syntymisestä Suomeen.
– Olemme yhdessä korostaneet sitä, että saatavuusharkinnan poistaminen tulee kalliiksi myös veronmaksajille. Kuitenkin kokoomus, keskusta vasemmistoliitto, demarit ja vihreät ovat väittäneet, että talouskasvun vauhdittamiseksi saatavuusharkinta on poistettava, Putkonen ihmettelee,
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- syndikalismi irtisanomislaki Työehtosopimusten yleissitovuus Mikael Pentikäinen Kiky Kolmikanta Suomen Yrittäjät Juha Sipilä Työmarkkinajärjestöt Matti Putkonen hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Hallituksen irtisanomislaki rikkoisi oikeusvaltion

Juvonen: Hallituksen palautettava työrauha hoitoalalle

Irtisanomislakia vastaan lakkoilevan JHL:n pääluottamusmiehet: ”Hallitus on heittänyt pommin kentälle ja aiheuttanut sekasortoa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää