

LEHTIKUVA
Putin voi kompastua Krimin tataareihin – Turkin ja Venäjän valtahaaveet törmäyskurssilla Ukrainassa
Presidentti Recep Tayyip Erdogan totesi lauantaina Istanbulissa, että Turkki tukee Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Hänen vieressään seisoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Erdogan väläytti valtiomiestaitoaan sanomalla, että maiden tavoitteena on pitää Mustameri ”rauhan ja yhteistyön merenä”.
Valtionjohtajien tapaamisessa sovittiin muun muassa 500 talon rakentamisesta etnisille turkkilaisille. Rakennukset pystyttää turkkilainen yritys. Asiasta ilmoitti ympäristöministeri Murat Kurum.
– Tämä on ensimmäinen konkreettinen merkki sopimuksesta, jonka tarkoitus on pystyttää koteja kotimaastaan pakoon joutuneille Krimin tataareille, muotoili puolestaan Ukrainan varapääministeri Oleksii Reznikov.
Turkin motiiveista kertonee tosin sekin, että Erdogan sanoi, ”etteivät valtioiden yhteiset sotilasteknologiset hankkeet miehittämättömien lentokoneiden ja sotalaivojen kehittämiseksi ole tähdätty ketään vastaan”.
Tataarit ahtaalla Krimillä
Venäjän liitettyä Krimin itseensä alkuvuonna 2014 siellä asui noin kaksi miljoonaa ihmistä. Asukkaista 12 prosenttia oli turkinsukuisia tataareja. Tuolloin Turkin silloinen ulkoministeri ja myöhemmin myös pääministeri Ahmet Davutoglu muistutti tataarien suvereeneista oikeuksista asuinalueellaan:
– Turkki ei luovu periaatteesta, että tataarit saavat asua Krimillä rauhassa tasa-arvoisina kansalaisina. Tataarit ovat asuneet siellä vuosisatoja ja asuvat jatkossakin. Turkin valtio tukee heitä jatkossakin.
Venäjän interventio Krimille laukaisi etnisiä mielenilmauksia tataareita kohtaan. Heidän asumuksiaan kerrottiin merkityn vihamielisillä tunnuksilla ja osa tataareista pakeni miehityksen ja kansanäänestyksen jälkeen Länsi-Ukrainaan.
Takana loistava menneisyys
Samassa yhteydessä kävi selväksi, että Krimin ja Ukrainan kohtalot kietoutuvat laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluvat Turkin mielestä Ukrainan naapurivaltio Moldova sekä Georgia ja Azerbaidžan Mustameren toisella puolen.
Erdoganin vaaleanpunaisissa ajatuksissa saattavat siintää myös muinainen Osmanien valtakunta sekä Keski-Aasian tasavallat, joilla on etnisiä siteitä turkkilaisuuteen.
Venäjän ja ennen kaikkea presidentti Putinin intohimoksi on tulkittu entisen Venäjän ja ennen kaikkea Neuvostoliiton hegemonian palauttaminen niin pitkälle kuin mahdollista. Venäjän silmissä siintänee tsaarinaikainen Novorossijan maakunta, joka tarkoittaa Krimin puoleista Etelä-Ukrainaa sekä mahdollisesti Transnitriaa Moldovan ja Ukrainan välissä.
Venäjän liikkeistä Ukrainan rajoilla on erityisen kiinnostunut myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato. Raskaimman konkreettisen vastuun kantaa Yhdysvaltain kuudes laivasto, jonka ensimmäinen alus tiettävästi saapuu Mustamerelle keskiviikkona 14.4.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ahmet Davutoglu Novorossija Keski-Aasian tasavallat Osmanien valtakunta Oleksii Reznikov Murat Kurum Volodymyr Zelenskyi Mustameri Georgia Transnistria Moldova Azerbaidžan Recep Tayyip Erdoğan Krim Ukraina Turkki Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Angela Merkel nojaa Venäjään – maakaasu korvaa ydinvoiman ja Sputnik V paikkaa EU:n rokotemunaukset

Väestönvaihtokeskustelu leimahti, Halla-aho tylyttää Hesaria: toimii Venäjän turvallisuuspalvelun pelikirjan mukaan – hivuttaa ja vihjailee

Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”

Niikko: Venäjän demokratiakehitystä tuetaan parhaiten hyvällä diplomatialla – ”Suomi osoittanut siinä osaamistaan jo vuosikausia”

Yhdysvallat ja Ukraina huolissaan Venäjän joukoista rajaseudulla – Ukraina pelkää uutta hyökkäystä talvella
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää