

Perussuomalaisten Riikka Purra, keskustan Petri Honkonen sekä vasemmistoliiton Li Andersson Ylen ja Olympiakomitean järjestämässä Urheilun suuressa puheenjohtajatentissä. / LEHTIKUVA
Purra Urheilugaalan puheenjohtajatentissä: Venäjällä ei ole asiaa olympialaisiin 2024
Suomi on historiallisesti merkittävä urheilumaa, aiemmin etenkin yleisurheilun, sittemmin vahvasti myös talviurheilun kautta, kuten hiihdon ja jääkiekon menestys osoittavat. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee kansallista keskustelua siitä, että mahdollisimman monelle suomalaislapselle avautuisi jatkossakin mahdollisuus urheiluharrastukseen perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että Venäjä ei voi palata huippu-urheilun pariin Pariisin kesäolympialaisissa 2024.
– En mitenkään näe mahdollisena, että Venäjä voisi osallistua vuoden 2024 olympialaisiin. Vuosi 2024 on kuitenkin edessä ihan kohta.
Venäjä ei ole ainoa ongelma
Purra huomauttaa, että Venäjän lisäksi kansainvälisellä yhteisöllä ja huippu-urheilulla on kontollaan muitakin ongelmia.
– Ihan vasta olivat arvokisat epäilyttävässä maassa, Purra viittaa jalkapallon MM-kisoihin Qatarissa.
– On myös äskettäin ollut olympialaisia arveluttavissa maissa. Arvokisoja on kautta linjan boikotoitu ennenkin, Purra sanoo.
Hän puhui tänään Yleisradion ja Olympiakomitean yhteistyössä järjestämässä puolueiden puheenjohtajien tentissä, jonka Yle televisioi Suomen Urheilugaalasta.
Kouluihin lisää liikuntaa
Suomi on historiallisesti varteenotettava urheilumaa, aiemmin etenkin yleisurheilun, sittemmin vahvasti myös talviurheilun kautta, kuten hiihdon ja jääkiekon viimeaikainen menestys osoittavat.
Suomen urheilumenestys on perinteisesti pohjannut suomalaisten liikunnallisuuteen, jolla on paitsi kilpaurheilullista myös merkittävää kansanterveydellistä merkitystä. Purra sanookin olevansa huolissaan erityisesti kasvavasta lasten liikkumattomuuden puutteesta.
Yhdeksi ratkaisuksi Purra esittää liikunnan opetuksen lisäämistä kouluissa.
– Koulujen pihoja voidaan muuttaa liikunnallisemmiksi, mitä on toteutettu jo aiemmin esimerkiksi Helsingissä suurella menestyksellä. Liikkuminen ja liikunta olisi hyvä saada mukaan myös lasten harrastuksiin koulupäivän jälkeen. Liikunnallisuuden lisääminen ei useinkaan edes vaadi lisää laitteita.
Mahdollisimman monelle tarjottava tilaisuus
Urheilulla ja liikunnalla on myös sosiaalinen merkitys, koska urheilu tarjoaa digitaalisuuden ja verkon ulkopuolista sosiaalisuutta.
– Liikkumattomuuden lisääntyminen on yhteydessä myös siihen, että nuorilla ei ole aikaa olla kaverien kanssa muuten kuin ehkä verkon välityksellä, Purra sanoo.
Purran mukaan nyt tarvitaan erityisesti sitä, että mahdollisimman monelle suomalaislapselle avautuisi mahdollisuus urheiluharrastukseen.
– Myös huippu-urheilun näkökulmasta monia lahjakkuuksia jää syntymättä, jos urheilussa keskitytään vain niihin, joilla on varaa kalliisiin seuramaksuihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Urheilugaala arvokisat olympialaiset harrastukset liikunta Kansanterveys hyvinvointi Riikka Purra Urheilu Venäjä koulu Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen laskisi liikuntapalvelujen verotusta: “Suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja”

Valtuutettu Makkonen haluaa Helsinkiin lisää liikuntapainotteisia kouluja: “Eikö jokainen koulu voisi olla lähiliikuntakoulu?”

Kike Elomaa vaatii hallitukselta järeitä toimia liikuntapolitiikan saralla, jotta saadaan koko kansa kuntoon

Perussuomalaiset: Lasten liikunta- ja harrastusolot turvattava koronarajoitusten aikana
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää