Purra: Tiukka maahanmuuttopolitiikka on työllisyystoimi – ”On kertakaikkisen hullua, että muutenkin vaikeassa tilanteessa meillä on koko ajan enemmän työllistettäviä, joista osa ei osaa edes lukea”

Talousongelmien ja koronan riuduttamaan syksyyn kuuluu hallituksen työllisyystoimien esittelyä. Ilman työllisyysasteen ja työpaikkojen määrän kasvua Suomen tulevaisuus on hyvin synkkä, kun kestävyysvaje ja velkaantuminen kasvavat ilman epidemian mukanaan tuomaa lisähaastettakin. Toistaiseksi hallitus on tyytynyt lähinnä nahistelemaan tai – kuten vihreät – esittämään 80 000 siirtolaisen maahantuloa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kirjoitti sosiaalisen median tileillään maahanmuutosta ja työllisyystoimista.

– Työttömyysetuudella suoritettava ”omaehtoinen opiskelu” on kuulemma työllisyystoimi, ja sen suosio on kasvanut erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa. Melkein puolet tätä hyödyntävistä henkilöistä on vieraskielisiä.

Ei tainnut tulla huippuosaajia

Vieraskielisten suureen määrään vaikuttavat paitsi maahanmuuttajien kasvanut määrä, myös se, että luku- ja kirjoitustaidon opetus siirrettiin työvoimakoulutuksen puolelta opetus- ja kulttuuriministeriön puolelle. Vieraskielisten opinnoista yli puolet on kotoutumiskoulutusta.

– On siis työllisyystoimi opettaa lukemaan? Kieltämättä, ilman luku- ja kirjoitustaitoa tässä maassa on vaikea tehdä oikeastaan mitään.

– Kotouttamisellahan sanotaan siirryttävän kohti työllistymistä ja kaikenlaisia rikkauksia, joista olemme vuosikaudet kuulleet vaan emme vielä nähneet, Purra ihmettelee.

– Vakavasti puhuen on kertakaikkisen hullua, että muutenkin vaikeassa tilanteessa meillä on koko ajan enemmän työllistettäviä, joista osa ei osaa edes lukea. Eikä niillä juuri lukutaidon hallitsevillakaan keskimäärin paljon sen vahvemmin mene, kuten tilastoista kiistattomasti voimme nähdä.

Merkittävä osa esimerkiksi Irakista, Somaliasta ja Afganistanista saapuvista ei työllisty tai jos työllistyy, työllistyy vahvasti tuetusti. Tämä näkyy suoraan kustannuksissa. Nämä maahanmuuttajat käyttävät tukia ja palveluita merkittävästi enemmän kuin maksavat veroja.

Miksi Suomea pitää väkisin kurjistaa lisää?

Eikä tilanne muutu ajankaan myötä. Toisen polven irakilais- ja somalialaistaustaisilla nuorilla aikuisilla, jotka ovat käyneet Suomessa peruskoulun, on kantaväestöön nähden 6–8-kertainen todennäköisyys syrjäytyä.

– Ja tätä nuo muut haluavat lisää. Se on huono idea aina, mutta erityisesti tällaisessa taloustilanteessa se on täysin vastuutonta.

– Tosiasiahan on, että työllisyysasteemme olisi merkittävästi korkeampi, mikäli emme ottaisi maahan lukutaidottomia ja kotoutettavia henkilöitä, Purra toteaa.

– Tiukka maahanmuuttopolitiikka on siis työllisyystoimi! Luku- ja kirjoitustaito hankittakoon “omaehtoisen opiskelun” sijaan peruskoulussa, lapsena. Ja peruskoulu olkoon ihan todella tarkoitettu lapsille. Jo näillä yksinkertaisilla periaatteilla pääsisimme aika pitkälle.