PS ARKISTO
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen Ykkösaamussa, että Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä Mario Draghin esittämää "suunnitelmataloutta". Perussuomalaiset haluaisivat, että sosiaaliturva muutettaisiin kansalaisuusperusteiseksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra oli lauantaina Seija Vaaherkummun haastateltavana Ylen Ykkösaamussa. Puheenaiheita olivat muun muassa katuväkivalta, Ylen leikkaukset, EKP:n ohjauskorko, sote ja EU:n yhteisvelka.
Toimittaja aloitti kysymällä mitä hallitus aikoo tehdä, jotta katuväkivaltaa ei tapahtuisi. Toimittaja mainitsi esimerkkeinä neljä viimeaikaista väkivallantekoa, joista yksi liittyy maahanmuuttajataustaisten pizzeriayrittäjien keskinäisiin välienselvittelyihin ja toinen romanien perheväkivaltaan.
Valtiovarainministeri Purra korosti, että kaikki tapaukset ovat erilaisia, joten yhtä selitystä tai ratkaisua niille ei ole. Hallitus huolehtii siitä, että sisäisen turvallisuuden alalla rahoitus säilyy. Poliisien määrä halutaan nostaa kahdeksaan tuhanteen ja budjetissa on uusia panostuksia jengi- ja katuväkivallan torjuntaan. Myös koulupoliisin resursseja lisätään.
Toimittaja tivasi, että mistä yhteiskunnan aggressiivinen ilmapiiri ja väkivallan lisääntyminen johtuvat.
– Usein siellä on taustalla yhteiskunnan monikulttuuristuminen, Purra vastasi. Usein tekijät tai uhrit ovat maahanmuuttajataustaisia, mutta ei se missään nimessä ole ainoa syy.
Toimittaja Seija Vaaherkumpu piti sosiaalista mediaa syyllisenä aggressiiviseen ilmapiiriin ja penäsi hallitukselta toimia ja vetoomuksia kielenkäytön siistimiseksi somessa. Purra totesi, että somen kielenkäyttö on jokaisen itsensä päätettävissä ja hän ei ainakaan tule edistämään yleistä sensuuria.
– Poliitikkoja on helppo syyttää, mutta katsoisin myös jonkin verran mediaan, Purra sanoi. Media kärjistää asioita, tekee klikkiotsikoita ja rakentaa jatkuvasti vastakkainasettelua sinnekin missä sitä ei ole.
Ylen leikkauksista puhuessaan Yle-verosta palkkansa saava toimittaja Vaaherkumpu vaikutti suorastaan aggressiiviselta. Valtiovarainministeri Purra sanoi, että ei ole tyytyväinen Ylen budjetista tehtyyn parlamentaariseen kompromissiratkaisuun, jossa leikkaukset jäivät varsin vähäisiksi.
– En tietenkään ole tyytyväinen.
Purran mielestä jatkossa on syytä miettiä, kannattaako Ylen budjetin kaltaisia asioita ylipäätään pohtia parlamentaarisesti pyrkien kaikkien puolueiden sopuun. Purran mielestä ei voi olla yhtä verorahoitteista tahoa, jonka budjetti on huomattavasti kasvanut ja joka ei osallistuisi säästöihin. Purra myös oudoksui Ylen valikoivaa tarmokkuutta.
– Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?
Talousasioista puhuttaessa toimittaja tuntui pitävän kasvun ja innovaatioiden luomista hallituksen tehtävänä. Purra korosti, että hallitus tekee oman osansa huolehtimalla yritysten toimintaedellytyksistä, mutta varsinainen kasvu luodaan yrityksissä.
– Suomen talous on erittäin riippuvainen siitä mitä euroalueella tapahtuu, valtiovarainministeri Purra totesi. Kun meidän tärkeä vientimaamme Saksa kärvistelee poikkeuksellisen paljon niin sillä on selkeä vaikutus Suomeen.
Purra korosti, että poliitikon on helppo hakea kansan suosiota lupaamalla kaikkea kivaa ja kaunista velkarahalla, mutta leikkauksilla ei suosiota saa.
Suomen velkasuhde saadaan hallituksen päätöksillä vakautettua vaalikauden lopussa, mutta ei käännettyä laskuun, kuten EU:n määräykset vaatisivat. Leikkaamista riittää siis tulevillekin hallituksille.
Valtiovarainministeri Purran mielestä Suomi lähti väärälle tielle Nokian kultavuosina, kun yleinen mieliala oli se, että Suomi on yksi maailman vauraimmista maista ja onnistuu kaikessa. Nokian menetys oli kuitenkin hyvin lyhytaikainen onni ja tietyllä tavalla kupla. Nyt rahat eivät enää riitä kaikkeen, joten pitäisi uskaltaa priorisoida asioita.
– Perussuomalaisten pitkään ajama kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva viittaa juuri siihen, että meillä pitäisi olla kanttia priorisoida, Purra sanoo. Ja yksi tapa priorisoida kansallisvaltiossa on se, että kansalaisilla on paremmat oikeudet, paremmat etuudet ja pääsy palveluihin.
Euroopan keskuspankin entinen johtaja Mario Draghi julkisti maanantaina raporttinsa EU:n kilpailukyvystä. Draghin mukaan EU-alueen kilpailukyvyn parantaminen edellyttäisi jopa 800 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja Euroopan talouteen. Osa rahoista olisi yhteisvelkaa.
– Draghin raportti on varsin hyvä kuvaus taudista, joka EU:ta riivaa: kasvun ja innovaatioiden puute ja pääomamarkkinoiden heikkous suhteessa Yhdysvaltoihin, Purra sanoo.
Purran mielestä EU:n yhteisvelka on kuitenkin täysin väärä lääke. Nettomaksajana Suomi vastustaa jo hallitusohjelmankin mukaisesti yhteisvelkaa.
EU:n tulisi Purran mielestä huolehtia siitä, että sääntely olisi järkevää ja mahdollistavaa eikä turhaan rajoittaisi yritysten toimintaa ja innovaatioita. Kaikkeen ei pitäisi puuttua.
Draghin raportissa esitetään kuitenkin lisää keskusjohtoisuutta, yhteisvelkaa ja markkinoihin puuttumista. Ne ovat Purran mukaan asioita, joita ainakaan Suomi ei kannata.
– Emme me tarvitse enemmän suunnitelmataloutta. Itse kutsuisin sitä jopa sosialismiksi. Me tarvitsemme lisää markkinoihin luottamista. Sillä tavalla Eurooppaankin saadaan kasvua.
Purra kertoi oppineensa valtiovarainministerinä Brysselissä noin kerran kuussa käydessään, että pienen maan ei ole pakko suostua kaikkeen, mitä EU-palavereissa ehdotetaan. Suomi voi pärjätä Brysselissä paljon paremmin ottamalla asenteeksi sen, että aina ei ole pakko mennä pokkailemaan ja niiailemaan.
– Olen ilokseni huomannut, että sielläkin voi sanoa “ei”, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari huomauttaa, että ehdotus uudesta EU-yhteisvelasta perustuu sosialistiselle ajattelulle. Yhteisvelkaprojekteissa Suomelle yleensäkin on tarjolla vain häviäjän rooli.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
