– Me olemme maa, joka on aina huolehtinut omasta puolustuksestaan ja turvallisuudestaan. Monet Euroopan maat, myös Euroopan Nato-maat, ovat tehneet toisenlaisia ratkaisuja. Vaikka Suomessa voi osoitella menneisyyden poliittisia virheitä vaikka miltä sektorilta, niin onneksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa niitä on vähemmän, kertoo Riikka Purra Perusasiaa-videolla.
Nato-prosentit eivät kerro kaikkea
Suomessa on siis pidetty omasta puolustuksesta huolta. Purran mukaan me käytämme puolustukseen tällä hetkellä 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka ylittää selvästi Naton tämänhetkisen kahden prosentin rajan.
– Toisaalta sen jälkeen kun suuret hankkeemme, hävittäjät ja laivat, on saatu maaliin, niin mikäli ei tehtäisi uusia investointeja, tämä prosenttiosuus laskisi merkittävästi. Mutta kuten tiedetään, meillä on maavoimat vuorossa seuraavana tarpeineen.
– Uskon, että uuden puolustuspoliittisen selonteon pohjalta puolueet eduskunnassa laajemminkin ovat sitä mieltä, että maavoimiin investoidaan seuraavaksi, jolloin prosenttiosuutemme jälleen nousee korkeammalle.
Kun näistä prosenteista puhutaan vähän siellä ja täällä, ovat puolustusväline- ja ammustuotantomarkkinat samaan aikaan todella kuumia. Kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa, hinta on noussut ja toimitusajat ovat huomattavan pitkiä. Siksi prosentit ovat muuttuneet hieman vähemmän merkityksellisiksi.
– Saksahan juuri viime vuoden lopussa vasta saavutti kahden prosentin rajan, osin hyvin heikon talouskasvunsa vuoksi. Sitten toisaalta Tanska on nostanut aivan hurjasti omia puolustusmäärärahojaan. Baltit samaten. Mutta esimerkiksi jos verrataan nyt Tanskan ja Suomen suorituskykyjä, niin ollaan tietenkin ihan eri eri planeetoilla, vaikka prosentit alkavatkin lähestyä toisiaan.
– Olen monissa haastatteluissa todennut, että tämä prosenttikeskustelu, johon suomalaiset toimittajat enimmäkseen keskittyvät, menee vähän hakoteille. Luotetaan meidän puolustusvoimiimme ja puolustusministeriön asiantuntijoihin, jotka tietävät suorituskykyjen osalta, mitä me tarvitsemme – ja tietenkin sitten Naton rakenteisiin ja puolustussuunnitteluun, Purra kertoo.
Suomalainen puolustusteollisuus saa tilauksia
Puolustukseen panostaminen näkyy myös suomalaisen alan teollisuuden tilauskirjoissa.
– Lisätalousarviossa on tilausvaltuuksia lähes 700 miljoonaa euroa kotimaiselle puolustusteollisuudelle. Tästä tuetaan myös Ukrainaa. Nämä ovat hyvin oleellisia päätöksiä.
– Vaikka emme edes puhuisi Naton uusista tavoitteista, tulee tämä tarkoittamaan sitä, että kun meillä on muutenkin julkisessa taloudessa edelleen voimakasta sopeuttamisen tarvetta, niin lähivuosina tulevat uudet puolustusmateriaalipäätökset tulevat lisäämään sitä.
– Siitä huolimatta, että finanssipoliittisia sääntöjä löysennetään, niin Suomessa kuten monessa muussakin Euroopan maassa on kyettävä kansallisella tasolla tekemään uudelleenarviointia. On mietittävä, mistä voidaan säästää, koska tosiasia on, ettei tällaisia rahoja ole missään. Jos se tehdään täysin velaksi, ei se ole hyvä asia kuin korkeintaan eduskunnan vasemman laidan mielestä.
– Ja tämä on itse asiassa seikka, joka puolustusselonteossa nyt ensimmäistä kertaa sanotaan, että nimenomaan julkisesta taloudesta huolehtiminen on oleellinen osa kokonaisturvallisuutta, Purra toteaa.