LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.
Merkittävä osa Suomen kuntien rahoista hupenee koulutukseen.
Oppilaskohtaiset kustannukset eri kunnissa vaihtelevat suuresti, silti oppimistulokset heikkenevät tasaisesti. Tulevat kuntapäättäjät ovatkin avainasemassa kääntämässä suomalaisnuorten osaamisen jälleen nousuun.
Ylen järjestämässä Suuressa vaalikeskustelussa eilen puoluejohtajilta kysyttiin, miten luokkahuoneisiin palautetaan rauha ja miten oppimistuloksia vahvistetaan.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että hallitus lisää perusopetukseen määrärahoja. Vaalikauden aikana peruskoulujen rahoituksen tasoa vahvistetaan pysyvästi 200 miljoonalla.
Purra kuitenkin huomautti, että rahallisten lisäpanostusten ohella tarvitaan muutakin.
– Kun nyt katsotaan, missä tilassa meidän koululaitos on: erilaisia kouluongelmia ja suoranaisia käytöshäiriöitä. Monissa kouluissa tietyillä alueilla opettajat eivät onnistu työssään, he eivät saa siitä sitä kokemusta, johon heidät on koulutettu.
– Täytyy myös ymmärtää se, että Suomessa on tehty sekä pedagogisella tasolla että muuten sellaisia virheitä, joihin ei edes liity raha. Esimerkiksi pelkästään se, että opettajan auktoriteettia ja oppimisvaatimuksia on pikkuhiljaa hinattu alas niin kantaväestölle, mutta myös maahanmuuttajille, Purra sanoi.
Hän huomautti, että keskustelua oppimistuloksista ei voida käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti.
– Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.
Perussuomalaiset katsoo, että peruskoulun tehtävä on taata kaikille suomalaisille riittävät taidot ja tiedot toimia kansalaisena, päästä opiskelemaan lukioon tai ammattikouluun ja lopulta työllistyä.
Perussuomalaiset eivät kannata niin sanottua inkluusiomallia, eli kaikentasoisia ja -taustaisia oppilaita opiskelemassa samalla luokalla.
Purra on itse usein käyttänyt hyvänä esimerkkinä Tyrnävän Kuulammen koulua, joka on Suomen ykkönen Pisassa. Siellä osaaminen on saatu huomattavaan nousuun, ja lisäksi koulutyytyväisyys ja opettajien työtyytyväisyys ovat erittäin korkealla.
Kuulammen koulussa on tehty tasoryhmiä oppilaiden omat näkemykset edellä esimerkiksi sen mukaan, mitä arvosanaa oppilas tavoittelee.
Ylen järjestämässä Suuressa vaalikeskustelussa puoluejohtajilta kysyttiin, miten luokkahuoneisiin palautetaan rauha ja miten oppimistuloksia vahvistetaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koulukiusaaminen on yhteiskunnallinen epäkohta, jonka uhrien kohtalo särkee sydämen. Siitä kyllä puhutaan, mutta puuttuminen on aivan liian tehotonta ja hidasta. Jokainen ratkaisematon kiusaamistapaus murentaa lasten itseluottamuksen, elämän sekä luottamuksen kouluihin ja aikuisten huolenpitoon, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.
Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.
Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.
Kansa kokoontui tänään Lahden torilla perussuomalaisten lähivaalitilaisuudessa. Kaupunkilaisille puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi, että kuntapolitiikassa kaikkein tärkeintä on varmistaa se, että tavallinen arki on kaikilla kunnossa.
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu ajattelua, jossa puolueet kilpailevat rahan tuhlaamisesta eivätkä sen ansaitsemisesta.
