Koululainen tekee äidinkielen ensimmäisen luokan tehtäviä Espoossa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Pienten kuntien ei pidä tekohengittää lukioitaan houkuttelemalla niihin oppilaita ulkomailta, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra STT:n julkaisemassa haastattelussa.
Esimerkiksi itäisessä Lapissa ja muualla Suomen itärajalla on lukioita, joihin on otettu oppilaita ulkomailta, pääasiassa Venäjältä ennen kuin maa hyökkäsi Ukrainaan, mutta myös muualta.
– Lukioiden ylläpitäminen siinä tilanteessa, kun oppilaiden määrä kunnassa selvästi pienenee on tietenkin haastavaa, mutta tämä on tosiasia, joka pitää hyväksyä, Purra sanoo.
Purra kommentoi viime viikonlopun Lapin vierailullaan paikalliselle Lapin Kansalle, että ulkomaisilla oppilailla kikkailu on veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. Hän kertoo saaneensa sen jälkeen alueen rehtoreilta runsaasti kriittistä palautetta.
– Ei se minun kantaani tässä asiassa muuta. Maahanmuuton käyttäminen pumppaamaan palveluita kuntiin ei ole oikea vaihtoehto. Varsinkaan sen ei pitäisi edes olla mahdollista, mitä tälläkin hetkellä tapahtuu, että jotkut tekevät sillä jopa bisnestä.
Lähtökohtana täytyy hänen mielestään olla, että kaikkialla Suomessa on mahdollista elää ja asua, on se sitten kaupungissa tai maaseudulla.
– Samaan aikaan on realismia ymmärtää, että palvelut eivät voi olla samalla tasolla kaikissa kunnissa. Poliittisesti ei ole mahdollista tehdä mitään hokkuspokkustemppuja, ihmiset muuttavat sinne minne haluavat. Muuttoliike suurimpiin kaupunkeihin on jatkunut, vaikka koronan aikana osa poliitikoista arveli toisin.
Purra ei kannata pakkokuntaliitoksia, vaikka hänen johtamansa valtiovarainministeriön mielestä 308 kuntaa on liikaa.
– Kuntien pakkoliitoksista ei ole ollut minkäänlaista taloudellista hyötyä, päinvastoin. Oleellista on purkaa kuntanormeja ja lakisääteisiä tehtäviä ja kannustaa kuntien väliseen yhteistyöhön. Joissakin kunnissa on Purran mukaan varmasti paineita korottaa veroja. Hän ei yleensä veronkorotuksia kannata, mutta joissakin tapauksissa se on perusteltua. Kunnat ovat voimakkaasti eriytyneet veroprosenttiensa osalta.
Perussuomalaisten alue- ja kuntavaaliohjelmissa on oleellisin kärki tiukka taloudenpito, vaikka pervoilu ja sekoilu kouluissa nousikin ensimmäisten uutisten otsikoihin. Purra sanoo tieneensä niin käyvän, “pääasia että vaaleista kirjoitetaan”, hän kuittaa.
– Vaikka hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion talouksissa on myös selviä eroja, niin kaikki enemmän tai vähemmän joutuvat kamppailemaan niukkojen resurssien maailmassa. Ohjelmassa painotetaan ihmisten omaa vastuuta elämästään. Purra uskoo suomalaisten kyllä pärjäävän vaikeampinakin aikoina. Hän löytää helposti muutaman esimerkin, mistä hyvinvointialueilla voisi tinkiä: laittomasti maassa olevien palvelut, maahanmuuttajien erityispalvelut, poliittisten ryhmien korvaukset ja valtuustorahat.
Korjaus 16.2.2025 klo 18:05: Uutisessa todettiin aiemmin virheellisesti, ettei Purra kannata kuntaliitoksia. Korjattu muotoon: Purra ei kannata pakkokuntaliitoksia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
Lue lisää
Lue lisää
