Keitele Timberin toimitusjohtaja Matti Kylävainio ja Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto keskustelivat Riikka Purran kanssa sahateollisuuden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra piti puheen Sahateollisuus ry:n kevätkokouksessa. Purra muistutti sahatavaran olevan Suomen viidenneksi tärkein vientituote.
Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää alalle tärkeimpänä kysymyksenä sitä, miten puun saatavuus ja alan toimintaedellytykset pystytään turvaamaan.
– Sahateollisuus käy ankaraa kilpailua muun muassa ruotsalaisten kanssa. Edellinen hallitus sahasi itseään jalkaan säätämällä ongelmallisen ilmastolain. Meidän ei pidä purra kättä, joka meitä elättää. Toimintaympäristö ei saa heiketä, vaan pikemminkin parantua suhteessa pahimpiin kilpailijoihin.
– Alan suhdannetilanne on vaikea. Puun hinta on ennätyskorkealla tasolla. Sahoille puun hinta on yksittäisesti suurin kustannuserä. Suurin osa sahatavarasta menee rakentamiseen, ja rakentamisella ei ole buumia missään päin maailmaa. Lähes kaikilla vientimarkkinoilla on ollut matalasuhdanne yhtä aikaa. Rakentaminen on ollut lamassa huippuvuosien jälkeen myös Suomessa.
Purra lupasi jotain helpotusta metsäalalle ja metsänomistajille.
– Viime viikolla hallitus laittoi lausunnoille esityksen, jossa nostetaan metsävähennystä 60 %:sta 75 %:iin. Esitys kannustaa hankkimaan lisää metsää, se parantaa metsätalouden kannattavuutta ja lisää puun tarjontaa. Hallituksen esityksen mukaan metsävähennyksen kasvattaminen voisi kannustaa hakkuiden määrän lisäämiseen. Lakia ehdotetaan tulemaan voimaan ensi vuoden alusta.
Eräs EU:n tuoma uusi suojelullinen uhka saatiin ratkaistua maaliskuussa.
– EU velvoittaa, että jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät siirrettäisiin suojeluun vuoteen 2029 mennessä. Hallitus teki periaatepäätöksen, jossa saatiin suurin osa suojelu-uhan alla olevista metsistä rajattua pois suojelu-uhan alta tarkkarajaisin kriteerein. Päätös ei tietysti miellyttänyt kaikkia.
– Olen kevään aikana kiertänyt jälleen maata ristiin ja rastiin ja ihaillut auton ikkunasta ja välillä lentokoneestakin suomalaisen puuston määrää. Kyllä sitä todella riittää, myös halailuun, kertoi Purra.
Purran mukaan Suomessa on tällä hetkellä pöydällä kaksi pirullista ongelmaa.
– Niiden nimet ovat ennallistamisasetus ja ilmastolaki.
– Perussuomalaisten lähtökohtana on, että puun saatavuus tullaan huomioimaan kaikissa tehtävissä päätöksissä.
– Tällä hetkellä ennallistamisasetuksen ohjausryhmä on saanut poliittiset reunaehdot säädettyä, ja tilanne näyttäisi kohtuulliselta. Keskeistä on vertailuvuosi, johon ennallistamistoimenpiteitä ruvetaan parantamaan. On aivan eri asia heittää vuosi 1700-luvulle kuin vaikkapa Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden alkamisvuoteen 1995.
Purran mukaan vaikutuksiltaan kaikkein suurin asia on ilmastolaki.
– Se uhkaa jopa teollisuutta. Hiilineutraaliustavoitteen asettamisen jälkeen moni keskeinen taustaoletus on muuttunut. Perussuomalaiset ei ole sitä koskaan allekirjoittanut. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa olevan perusuraskenaarion ja Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen välinen ero hiilipäästöissä on 30 megatonnia. Se vastaa puunkäytön määrässä 30 miljoonan kuutiometrin hakkuiden vähennystä eli vähentäisi hakkuista puolet. Se tarkoittaisi lähes kaikkien sahojen alasajoa. Käytännössä ei ole mitään mahdollisuutta pysyä perusuralla. Tämä pitäisi tunnustaa.
– Valtiovallalle on tärkeää, että sahat pyörivät jatkossakin ja tuottavat hyvinvointia ja työllisyyttä koko yhteiskunnalle. Suomea ei tarvitse ennallistaa 1700-luvulle. Suomalainen puu kasvaa pohjoisessa ja on onneksi sitkeää ja vahvaa. Jotain samaa on myös luonteessamme. Siksi emme taivu näiden EU- ja ilmastohaasteiden edessä vaan jatkamme sitkeästi ja vahvasti työtä suomalaisen yrittäjyyden ja työllisyyden eteen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.
Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Kansanedustaja Jenna Simula painottaa, että kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja ja peräänkuulutti hallitusta varmistamaan, jottei tätä kivijalkaa pääse kukaan enää murentamaan.
Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti äskettäin, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi, eli puiden nielu ei riittäisi nielemään metsämaan aiheuttamia päästöjä. Ylen Aamu-tv:ssä tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen huomauttaa, että Suomen metsät edelleen kasvavat nopeammin kuin mitä niitä hakataan.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
