Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää alalle tärkeimpänä kysymyksenä sitä, miten puun saatavuus ja alan toimintaedellytykset pystytään turvaamaan.
– Sahateollisuus käy ankaraa kilpailua muun muassa ruotsalaisten kanssa. Edellinen hallitus sahasi itseään jalkaan säätämällä ongelmallisen ilmastolain. Meidän ei pidä purra kättä, joka meitä elättää. Toimintaympäristö ei saa heiketä, vaan pikemminkin parantua suhteessa pahimpiin kilpailijoihin.
– Alan suhdannetilanne on vaikea. Puun hinta on ennätyskorkealla tasolla. Sahoille puun hinta on yksittäisesti suurin kustannuserä. Suurin osa sahatavarasta menee rakentamiseen, ja rakentamisella ei ole buumia missään päin maailmaa. Lähes kaikilla vientimarkkinoilla on ollut matalasuhdanne yhtä aikaa. Rakentaminen on ollut lamassa huippuvuosien jälkeen myös Suomessa.
Metsävähennys kannustaa metsänomistajia
Purra lupasi jotain helpotusta metsäalalle ja metsänomistajille.
– Viime viikolla hallitus laittoi lausunnoille esityksen, jossa nostetaan metsävähennystä 60 %:sta 75 %:iin. Esitys kannustaa hankkimaan lisää metsää, se parantaa metsätalouden kannattavuutta ja lisää puun tarjontaa. Hallituksen esityksen mukaan metsävähennyksen kasvattaminen voisi kannustaa hakkuiden määrän lisäämiseen. Lakia ehdotetaan tulemaan voimaan ensi vuoden alusta.
Puuta riittää
Eräs EU:n tuoma uusi suojelullinen uhka saatiin ratkaistua maaliskuussa.
– EU velvoittaa, että jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät siirrettäisiin suojeluun vuoteen 2029 mennessä. Hallitus teki periaatepäätöksen, jossa saatiin suurin osa suojelu-uhan alla olevista metsistä rajattua pois suojelu-uhan alta tarkkarajaisin kriteerein. Päätös ei tietysti miellyttänyt kaikkia.
– Olen kevään aikana kiertänyt jälleen maata ristiin ja rastiin ja ihaillut auton ikkunasta ja välillä lentokoneestakin suomalaisen puuston määrää. Kyllä sitä todella riittää, myös halailuun, kertoi Purra.
Pirulliset ongelmat
Purran mukaan Suomessa on tällä hetkellä pöydällä kaksi pirullista ongelmaa.
– Niiden nimet ovat ennallistamisasetus ja ilmastolaki.
– Perussuomalaisten lähtökohtana on, että puun saatavuus tullaan huomioimaan kaikissa tehtävissä päätöksissä.
– Tällä hetkellä ennallistamisasetuksen ohjausryhmä on saanut poliittiset reunaehdot säädettyä, ja tilanne näyttäisi kohtuulliselta. Keskeistä on vertailuvuosi, johon ennallistamistoimenpiteitä ruvetaan parantamaan. On aivan eri asia heittää vuosi 1700-luvulle kuin vaikkapa Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden alkamisvuoteen 1995.
Ilmastolaki uhkaa teollisuutta
Purran mukaan vaikutuksiltaan kaikkein suurin asia on ilmastolaki.
– Se uhkaa jopa teollisuutta. Hiilineutraaliustavoitteen asettamisen jälkeen moni keskeinen taustaoletus on muuttunut. Perussuomalaiset ei ole sitä koskaan allekirjoittanut. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa olevan perusuraskenaarion ja Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen välinen ero hiilipäästöissä on 30 megatonnia. Se vastaa puunkäytön määrässä 30 miljoonan kuutiometrin hakkuiden vähennystä eli vähentäisi hakkuista puolet. Se tarkoittaisi lähes kaikkien sahojen alasajoa. Käytännössä ei ole mitään mahdollisuutta pysyä perusuralla. Tämä pitäisi tunnustaa.
– Valtiovallalle on tärkeää, että sahat pyörivät jatkossakin ja tuottavat hyvinvointia ja työllisyyttä koko yhteiskunnalle. Suomea ei tarvitse ennallistaa 1700-luvulle. Suomalainen puu kasvaa pohjoisessa ja on onneksi sitkeää ja vahvaa. Jotain samaa on myös luonteessamme. Siksi emme taivu näiden EU- ja ilmastohaasteiden edessä vaan jatkamme sitkeästi ja vahvasti työtä suomalaisen yrittäjyyden ja työllisyyden eteen.