“Suomessa on verrokkimaihimme nähden myös erityisen lyhyt työviikko.” Näin kirjoitti valtionvarainministeri Riikka Purra Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan maanantaina. SAK:sta ja vasemmistosta kovasti älähdettiin ja väitettiin päinvastaista. Miten asia on? Tarkistetaanpa.
EU:n tilastokeskus Eurostatin tilastojen mukaan Purra on oikeassa.
Kokoaikaisten työntekijöiden viikkotyötunneilla mitattuna Suomessa tehdään Euroopan lyhyintä työviikkoa.
Vuonna 2022 keskimääräinen viikkotuntimäärä päätyössä oli 38,7 tuntia viikossa. Ruotsissa 41,6, Saksassa 40,4. EU-maista eniten viikkotyötunteja päätyössä tehdään Kreikassa, 42,7 h/viikko. EU:n keskiarvo on 40,5.
Kuten taulukko karulla tavalla näyttää, Suomen viikkotyötuntimäärä on pudonnut viime vuosina. Se on nyt koko Euroopan pienin:
Eurostat: Kokoaikaisessa työssä olevien keskimääräisen työviikon pituus Euroopan maissa 2013-2022. Lähde.
Sama asia kuvana esitettynä – vuoden 2022 osalta Euroopan kartta näyttää Eurostatin mukaan tältä. Mitä tummempi maa, sen enemmän viikkotyötunteja:
Osa-aikaisten työsuhteiden osalta Suomi on niin ikään häntäpäässä – 20,3 tuntia viikossa, EU-keskiarvon ollessa 21,9.
SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen vänkää Purran olevan väärässä, ja että Suomessa sovittu työaika olisi samalla tasolla kuin muissa EU 14 -maissa.
Näätäsen väite nojaa työehtosopimuksissa sovittuihin työtuntimääriin, mutta nyt kyse ei ollut niistä. Purra puhui lyhyistä työviikoista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Autoilija kaasutti Saksassa Mannheimissa henkilöautolla kävelykadulla ihmisjoukkoon tuhoisin seurauksin.
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.
Lue lisää
Lue lisää
