MATTI MATIKAINEN
Purra moittii mediaa laiskasta talousjournalismista
Mikäli kansalaisille olisi säännöllisesti kerrottu viimeiset 16 vuotta, kuinka veronmaksajan kustantamat menot kasvavat koko ajan nopeammin kuin tulot, ehkä he olisivat osanneet vaatia poliitikoilta suurempaa vastuuta, Riikka Purra sanoo mediakritiikissään.
Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa sunnuntaina puhunut puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra huomauttaa suomalaisen talousjournalismin tasosta – tai paremminkin siitä, ettei talousjournalismia juuri edes ole.
– Viime viikolla Helsingin Sanomissa ilmestyi kolumni, jonka idea ja otsikko oli, että talouden näkökulma lävistää nykyjournalismissa kaiken, ja tämä on ongelma. Itse näen, että Suomessa talouden näkökulma ei politiikassa lävistä juuri mitään. Yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu keskittyy lyhyeen hetkeen, yllättävään ja provosoivaan, tunteisiin ja tunnepitoiseen asioiden kehystämiseen, yksilön arvioon hänen omista, henkilökohtaisista lähtökohdistaan, hänen oikeuksiinsa. Yksilö ja tämän tunteet nostetaan kaiken yläpuolelle, hänen mahdollinen mielipahansa, hänen tarpeensa ja oikeutensa, hänen valintansa
– Se, kenellä on velvollisuus taata nuo yksilön oikeudet ja hänen elämänvalintojensa seuraukset, jätetään lähes aina konkretisoimatta, mutta kohde on helppo päätellä, sillä vaihtoehdot ovat vähissä: velvollisuus on valtiolla, jota kaikissa oloissa rahoittaa veronmaksaja. Yksilöä ei ole sidottu kansalaiseen tai suomalaiseen, vaan sama koskee käytännössä kaikkia, Purra sanoo.
Median analyyseissä rehottaa sosialismi
Valtiovarainministeri Purra toteaa, että median analyysit pohjaavat valtion eli veronmaksajien kaikkinaiseen vastuuseen huolehtia yksilöiden ja ryhmien saavutettujen etujen jatkumisesta, oikeuksien rahoittamisesta, velvollisuudesta yli muiden instituutioiden, kuten perheen, puhumattakaan yksilön omasta vastuusta omien elämänvalintojensa lähtökohtien ja seurauksien suhteen.
Purra toteaa, että veronmaksajien kaikkinaiseen vastuuseen pohjautuva ajattelutapa on läpeensä vasemmistolainen, suorastaan sosialistinen.
– Politiikan taloudesta viestiminen menee yleensä aina saman kaavan mukaisesti: Hallitus säästää jostakin kohteesta. Oppositio kritisoi hallitusta tästä. Media uutisoi kritiikin. Tämän jälkeen mediassa äänen saa päätöstä vastustava yksilö tai verorahoitteinen etujärjestö. Oppositiosta kannustetaan yksilöä tai verorahoitteista etujärjestöä. Media uutisoi kannustuksen. Hallitus vastaa kritiikkiin. Media uutisoi vastauksen, ja kertoo opposition ryöpyttäneen hallitusta. Totta kai ryöpyttää, jos ainoa hyväksytty hyvä on antaa lisää rahaa tai pitää kaikki ennallaan. Säästötoimen tarvetta ei välttämättä taustoiteta lainkaan; fokus ei irtoa yksilötasolta.
– Ministeri tai poliitikko, joka puolustaa toimenpidettä ja hallitusohjelmaa ja seisoo linjan takana anteeksipyytelemättä ja järkähtämättä, analysoidaan kylmäksi ja ylimieliseksi.
– Sama toistuu käytännössä jokaisen toimen kohdalla. Välillä yksilöiltä kysäistään, kuinka tyytymättömiä he ovat, kun hallitus nyt näin julmasti toimii. Tämän jälkeen mikrofoni osoittaa taas ministerin suuntaan, jolta kysytään, miltä tuntuu saada kritiikkiä, Purra sanoo.
Julkisesta taloudesta ymmärtäviä toimittajia vähän
Purra huomauttaa, että toisin kuin Helsingin Sanomien kolumnissa väitettiin, talous ei lävistä journalismissa tai julkisessa keskustelussa mitään.
– Tosiasiassa Suomessa ei juuri edes ole talouspolitiikan journalismia. Ne toimittajat, jotka sekä ymmärtävät julkisen talouden yksityiskohtia että kirjoittavat niistä, voitaneen laskea yhden käden sormin.
– Julkisesta taloudesta ja rakenteista kirjoittaminen ei ole seksikästä. Yksilö ja sen tunteet ovat seksikästä. Kolmekymmentä euroa pienemmästä sosiaalietuudesta ja sen aiheuttamasta kiukusta uutisoiminen toteuttaa median logiikkaa. Irrotettuna yksilöstä talouspuhe ei sitä tee. Miljoonat, sadat miljoonat, miljardit, whatever. Valtiolle poimittu euro ei rakasta eikä vihaa. Toisaalta hallituspoliitikko, joka yritetään saada pyytelemään anteeksi säästötoimia, on myös seksikästä. Jos hän ei pyydä, hän on julma, jos pyytää, hän on hävinnyt.
Rahaa sylkevää taikaseinää ei ole olemassa
Rahaa järjestelmään tulee ainoastaan veroista, ei taikaseinistä, Purra muistuttaa.
– Perussuomalainen maksaa kohtuullisia veroja mielellään, kunhan ne käytetään oikein ja järkevästi ja kunhan hän kokee itse hyötyvänsä työstään ja maksamistaan veroista. Tähän suuntaan hallitus todella kulkee. Mutta matka on pitkä.
– Mikäli Suomessa olisi julkista taloutta ja talouden ilmiöitä käsittelevää populaaria keskustelua ja journalismia, tilanne edessämme tuskin olisi näin paha. Mikäli kansalaisille olisi säännöllisesti kerrottu viimeiset 16 vuotta, kuinka veronmaksajan kustantamat menot kasvavat koko ajan nopeammin kuin tulot, ehkä he olisivat osanneet vaatia poliitikoilta suurempaa vastuuta.
Purra toteaa, että 9 miljardia euroa sopeuttavan hallituksen toimien arvostelu on jo liiankin helppoa.
– Mutta miksi suomalainen julkisuus on tällaista, niin sosialistista? Nimittäin kun kansa ei lainkaan samassa mittakaavassa ole. Miksi kansalaisten ja äänestäjien parissa paljon yleisempi työn, ahkeruuden, yksilön vastuun, kestävän talouden ja maalaisjärjen korostaminen näkyy julkisessa keskustelussa niin vähän? Mitä ihmeen individualismia sitä paitsi on se, joka nojaa kuitenkin kaikessa kollektiiviin, veronmaksajiin?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteiskunnallinen keskustelu poliitikot veronmaksajat oppositio Julkinen talous Riikka Purra Sosialismi Talouspolitiikka hallitus media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset on kansallismielinen ja isänmaallinen puolue – myös EU:ssa – ”Haluamme suojella Suomea ja suomalaisuutta, huolehtia siitä, että saamme itse päättää asioistamme”
Valtiovarainministeri Purra: Omillaan toimeen tuleva ihminen on vasemmiston kauhu
Talouden suhdanne on paranemassa – palkansaajan ostovoima parantunut
Helsingin Sanomat pitää Geneven pakolaissopimusta esteenä turvapaikanhakijatulvan lopettamiselle – Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin väitteet
Koskela: Suomalaisten talousosaamista parannettava
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.