LEHTIKUVA
Purra moittii Marinin hallitusta siitä, että se ei kykene luopumaan mistään: ”Jokainen hallituspuolue saanut omat lempilehmänsä”
Suurimpien puolueiden johtajat SDP:n Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra esittivät eilen MTV:n pääministeritentissä keinoja julkisen talouden sopeutustoimiksi. Demarien talouslinja perustuu edelleen pitkälti toiveajattelulle, sillä puolue laskee sen varaan, että talous lähtee kasvamaan ja työllisyys kehittymään, vaikka merkkejä talouskasvusta ei ole. Perussuomalaiset sen sijaan haluaa laatia selvän tiekartan julkisten menojen vähentämiseen, jotta myöhemmin myös verotusta olisi mahdollista keventää.
Julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä on lähes jopa 14-15 miljardia vuodessa. Koska talouskasvu on hidasta, julkisen talouden ongelmia ei ole mahdollista hoitaa pelkästään luottamalla talouskasvuun.
Perussuomalaisten Riikka Purra painotti MTV:n pääministeritentissä, että kevään hallitusneuvotteluissa on välttämättä päästävä sopimukseen siitä, millaisista valtion menoista säästöjä tehdään ja mitä muutoksia tehdään lakisääteisiin valtion ja kuntien tehtäviin.
Perussuomalaiset ei halua kiristää verotusta, vaan päinvastoin keventää verotusta ja siten vahvistaa kansalaisten ostovoimaa. Purra kuitenkin korosti, että veronalennuksiin ei ole mahdollista mennä heti.
– Perussuomalaiset haluaa keventää verotusta. Siihen ei kuitenkaan ole vielä varaa ennen kuin on olemassa selvä tiekartta valtion menojen vähentämiseen.
– Perussuomalaiset leikkaisi ensin niitä menoja, jotka ovat toissijaisia suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Silti seuraavalla hallituskaudella joudutaan tekemään myös vaikeita päätöksiä. Luonnollisesti myös perussuomalaiset joutuu joustamaan, mikäli olemme hallituksessa, Purra sanoi.
Talouskasvuun tarvittaisiin konkretiaa
Sanna Marinin johtaman SDP:n talouslinjaa on moitittu toiveajatteluun perustuvaksi, sillä demarit laskee pitkälti sen varaan, että talous lähtee kasvamaan ja työllisyys kehittymään – vaikka merkkejä talouskasvusta ei juuri ole.
Marin kuitenkin esitti eilen samaa toiveikkuuteen perustuvaa demareiden talouspolitiikkaa.
– Meidän pitää tavoitella 2 prosentin talouskasvua vuodessa ja 80 prosentin työllisyysastetta. Näillä olisi mahdollista tasapainottaa julkista taloutta jopa neljä miljardia vuodessa.
Mikäli demareiden toiveet eivät toteudukaan eikä talouskasvua nähdä, silloinkaan ei olisi Marinin mukaan oikea aika leikata.
– Me tarvitsemme elvyttävää finanssipolitiikkaa taantumassa. Tarvitaan työllisyyttä vahvistavia toimia. Jos julkisesta taloudesta leikataan, tilanne vain pahenee.
Kokoomuksen Petteri Orpo huomautti Marinille, että talouskasvuun tarvitaan enemmän konkreettisia toimia.
– Tilanne on karmea. Tarvitaan työllisyystoimia sekä myös rakenteellisia uudistuksia, joilla saadaan lisää tuottavuutta suureksi painuneeseen julkiseen sektoriin, Orpo sanoi.
SDP:n mielestä koskaan ei ole oikea aika leikata
Purra moitti sosialidemokraattien talouspolitiikan linjaa, jossa elvyttävää finanssipolitiikkaa suositaan myös nousukaudella. Mitään tosiasiallisia leikkauksia julkisiin menoihin demarit eivät ole esittäneet.
– Käytännössä sosialidemokraattien lääke on aina, tilanteesta riippumatta, lisätä valtion menoja. Se on yksi syy siihen, miksi tässä tilanteessa nyt ollaan, Purra sanoi.
Orpo huomautti Marinille, että Suomen talous laahaa muiden Pohjoismaiden jäljessä ja että demareiden talouslinja on toiveajattelua.
– Jos talous saataisiin kuntoon pelkällä elvytyksellä, se olisi jo kunnossa.
Marinin mukaan taantuman keskellä ei olisi oikea aika leikata julkisista menoista. Hän tosin kuitenkin yllättäen väläytti, että myös demarit olisivat talouden kasvaessa valmiita sopeutustoimiin. Tosin Marinin sopeutustoimet eivät tarkoita ylimääräisistä menoista luopumista.
– Me olemme valmiita esimerkiksi tukkimaan verotuksen porsaanreikiä, josta saadaan lisää tuloja valtion kassaan, Marin sanoi.
Marinilla tutut selitykset menojen kasvulle
Marinin hallitus on lisännyt miljardien edestä julkisia menoja, joita hän yleensä perustelee poikkeusajoilla eli koronalla ja Venäjän aloittamalla hyökkäyssodalla Ukrainaan. Sen Marin jättää kertomatta, että monet hänen hallituksensa lisämenot eivät liity millään tavalla koronaan tai sotaan.
Myös eilen Marinin argumentit olivat tutun kuuloisia:
– Puolustan niitä toimia, mitä hallitus teki globaalin pandemian aikaan. Muistaakseni myös suurimmat oppositiopuolueet tukivat sitä, että tuimme yrityksiä ja työllisyyttä. Siksi emme nähneet esimerkiksi massiivisia irtisanomisia.
Purra moitti Marinia ja hallitusta siitä, että Suomen julkinen talous on paisunut, koska hallitus ei ole kyennyt luopumaan mistään vähemmän tärkeästä.
– Taloudessa on toki tärkeitä asioita, kuten meidän hyvinvointijärjestelmämme, jossa on tehty vaikeita päätöksiä koronaan ja sotaan liittyen, niitä perussuomalaisetkin on tukenut.
– Samaan aikaan, poikkeustilanteessa, te ette ole kuitenkaan osanneet luopua mistään. Jokainen hallituspuolue on saanut omat lempilehmänsä kauppaan mukaan ja sillä on menty. Juuri se kokonaisuus on tämän tilanteen takana, Purra sanoi.
Verouudistukset olisi voitu tehdä jo tällä kaudella
Purra huomautti myös pääministerille, että hallituksella olisi ollut mahdollista tehdä Marinin tarkoittamia verotusuudistuksia jo tällä hallituskaudella, vaikkakaan ne eivät ole sama asia kuin kireä finanssipolitiikka.
– Kukaan ei vastusta sitä, että veropohjaa laajennetaan esimerkiksi suursäätiöiden pääomatuloille. Kuitenkin esittämänne verotukseen liittyvät keinot ovat niitä, joita olisi voitu tehdä jo tällä kaudella, miksi siis ette ole tehneet niitä jo nyt?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sopeutustoimet hyvinvointijärjestelmä lempihankkeet lehmänkauppa valtion menot pääministeritentti Taantuma Julkinen talous Riikka Purra Alijäämä Sanna Marin Petteri Orpo Talouskasvu finanssipolitiikka Velkaantuminen SDP hallitus työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Orpolla meni pasmat sekaisin – Purra huomautti, että kokoomuksen kannattajille kohtuuhintainen energia on selvästi ilmastokunnianhimoa tärkeämpää
Demarit haluaa verottaa yhä lisää – Purra: Veronkiristyksillä flirttailu on huolestuttavaa – ”Ostovoiman heikentäminen vain näivettää taloutta”
Demarit uskoo, että vihreä siirtymä toisi mukanaan talouskasvua – Purra pyysi saada näyttöjä: ”Vihreällä etuliitteellä veronmaksajan raha on aina halpaa”
Perussuomalaisilta talouspoliittinen ohjelma: Rahan viskominen ideologisiin kohteisiin on lopetettava – ”Veronmaksajan tulee hyötyä maksamistaan veroista”
Perussuomalaiset haluaa viedä suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa Tanskan mallin suuntaan – ”Tavoitteena nolla turvapaikanhakijaa”
Jos kaipaat lisää velkaa ja lisää veroja, äänestä demareita – Sanna Marinin mielestä palkasta ei saa jäädä mitään säästöön
Leena Meri: Toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi olla, jos talous ei ole terveellä pohjalla
Katso perussuomalaisten vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin
Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää