

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?
Koulujen avaamisesta kevätlukukauden viimeiseksi kahdeksi viikoksi on kuultu hallitukselta monenlaisia perusteluja. Perussuomalaisten varapuheenjohtajan kansanedustaja Riikka Purran mukaan varsinaisen epidemian leviämisen osalta ne eivät ole kestäviä.
– Lapset tartuttavat virusta, ja esimerkiksi Tanskassa tartunnat lähtivät koulujen avaamisen myötä nousuun. Koulujen avaaminen vain kahdeksi viikoksi, kun numerotkin taitavat olla jo annettu, ei ole mitenkään perusteltua opettamisen ja oppimisen eli koululaitoksen perustarkoituksen osalta. Siksi esimerkiksi THL:n yritys puolustella avaamista väittäen, että lapset eivät tartuta, on lähinnä surullinen, Riikka Purra sanoo.
Opettajat eivät ole sosiaalityöntekijöitä
Sen sijaan niin sanotut sosiaaliset syyt ovat johdonmukaisempi perustelu. Purran mukaan joidenkin lasten ongelmat eivät silti riitä kaikkien koulujen avaamisen ja kaikkien oppilaiden osallistumisen perusteluksi.
– On selvää, että epidemia-aika on ollut monille jo valmiiksi ongelmista kärsiville perheille haasteellista. En kuitenkaan ymmärrä, mitä koulujen avaamisella tässä yhteydessä varsinaisesti haetaan. Sitäkö, että opettajat, joiden edelleenkin tulisi pääasiassa opettaa, hoitavat parissa viikossa ennen kesälomia etäkoulun aikana syrjäytyneiden oppilaiden ongelmat kuntoon? Pitääkö opettajien ratkoa perheiden haasteiden aiheuttamia ongelmia? Vai riittääkö pelkkä parin viikon käynti koulussa hoitamaan asian, ja sitten vain lapset kesälomalle, Purra ihmettelee.
– Kouluilla ja opettajilla ei ole mahdollisuuksia eikä resursseja alkaa sosiaalityöntekijöiksi tai terapeuteiksi. Monessa koulussa oppilashuolto on retuperällä, koska rahaa ei ole. Kyllä näitä ongelmia pitäisi hoitaa muualla. Koen tympeäksi, että ne sälytetään kouluille, Purra sanoo.
Suurin osa lapsista voi hyvin
Purran mukaan hallituksen pitäisi olla avoimempi tarkoitusperissään ja perusteluissaan.
– Kuinka paljon sellaisia lapsia on, joiden pitää päästä kouluun, jotta saadaan jonkinlainen skannaus siihen, mitä kodeissa tapahtuu? Suurin osa lapsista voi kuitenkin hyvin. Suurin osa perheistä ei ole ongelmaperheitä. Koulun ei ole tarkoitus tarjota terapiaa ja sosiaalipalveluita vaan opetusta. Kannatan kohdennetumpia toimia asian ratkaisemiseksi ja ongelman helpottamiseksi.
– Mikäli tietyt lapset on aivan pakko saada kouluun, olisi voitu toimia esimerkiksi niin, että opettajat itse määrittäisivät, keitä nämä ovat. Myös kuntien perhepalvelut ja lastensuojelu voisivat auttaa haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamiseksi. Muut olisivat voineet jatkaa viimeiset kaksi viikkoa kotona. Se, että nyt kaikki siirtyvät kouluun, niin sanottujen sosiaalisten syiden vuoksi, ei ole tässä epidemiatilanteessa järkevää, Purra korostaa.
– Kaikki vanhemmat eivät aiokaan laskea lapsiaan kouluun. Monia päätös arveluttaa paljon, ja saan itsekin tästä paljon palautetta. Myös julkisen liikenteen käyttö, joka koulujen avautumiseen usein läheisesti liittyy, on selvä riskitekijä, etenkin pääkaupunkiseudulla, Purra sanoo.
Epidemiaväsymys voi olla kohtalokasta
Purran mukaan koulujen avaaminen ja julkisten liikennevälineiden käytön lisääminen ovat ristiriidassa myös muiden rajoitteiden kanssa.
– Ravintoloiden vähittäinen avaaminen, esimerkiksi terassien, ulkokahviloiden ja henkilöstörajoitusten myötä, olisi kai epidemian kannalta vähempiriskistä kuin koulun avaaminen. Yritysten kassavirran edes vähittäinen palauttaminen tulisi tarpeeseen. Myös esimerkiksi kirjastot ja muut vastaavat paikat tulisivat mieleeni ehdottomasti ennen kouluja.
Purran mukaan rajoitteiden purkamisen psykologinen vaikutus on syytä ottaa vakavasti.
– Kun rajoitteista löysätään – tai jo silloin, kun löysäämisestä vasta puhutaan – ihmiset ottavat rennommin. Epidemiaväsymys on ymmärrettävää, mutta se voi olla kohtalokasta, jos ja kun edessä on hyvin pitkä taival koronaviruksen kanssa. Siksikin pidän väitteitä siitä, että lapset eivät tartuta tai esimerkiksi että suojamaskeista ei ole hyötyä, vastuuttomina.
Avoimuuden puute leimaa toimia
Useissa muissa maissa suojamaskeja suositellaan tai ne jopa määrätään, erityisesti kun rajoitustoimenpiteistä luovutaan ja yhteiskuntaa avataan.
– Suojamaskeihin liittyvää suositusta ei tule, koska niitä ei ainakaan vielä ole riittävästi. Tämä olisi alun alkaenkin pitänyt viestiä avoimesti. Se, että kansalaisille on päätetty keksiä muita selityksiä, on valinta.
Purran mukaan avoimuuden puute leimaa monia koronaan ja poikkeusoloihin liittyviä toimia.
– Näin ei pitäisi olla. Juuri tällaisina aikoina pitäisi olla ehdottoman avoin ja rehellinen. Toivottavasti hallitus on sitä tänään tiedotustilaisuudessaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- suojamaskit koronaepidemia rajoitustoimet tiedottaminen perheet sosiaalitoimi koulut lapset Opettajat Riikka Purra Kunnat perussuomalaiset hallitus lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Oppivelvollisuuden pidentäminen kuopattava – lisärahaa tukiopetukseen

Sivistysvaliokunnan jäsen Koponen: Osalle opiskelijoista etäopetus voi olla helpotus

PS-kansanedustajat koulujen avaamisesta: mihin perustuu THL:n arvio siitä, etteivät lapset tartuttaisi aikuisia?

Rantanen ja Ronkainen hallituksen päätöksestä avata koulut: ”Valtio ei omista lapsia”

Purra: Miksi hallitus ei kykene panemaan asioita tärkeysjärjestykseen?

Purra ei kannata Uudenmaan eristyksen purkamista: ”Epidemia ei ole talttunut muutamassa viikossa”

Tavio: Jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin avata nopeammin – ”Strateginen valinta tulisi olla tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen”

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – “Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

Pandemia sai jopa puolet Ruotsin koululaisista jäämään kotiin – oppivelvollisuudesta huolimatta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää