Riikka Purran mukaan Suomen kansantalouden jouduttua kroonisiin ongelmiin finanssikriisin jälkeen on taloutemme pelastukseksi esitetty vaikka mitä ratkaisuja.
– Eniten mainintoja on kerännyt maahanmuutto, jonka on väitetty poistavan kestävyysvajeen, varmistavan eläkejärjestelmän rahoituksen, ”korjaavan” väestön ikärakenteen ja kohottavan työvoiman osaamistasoa.
– Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä.
Yhteiskunnat natisevat liitoksistaan
Avoimen maahanmuuttopolitiikan toteutuma on kuitenkin tosiasiassa aivan jotain muuta kuin pelkistettyihin skenaarioihin tai ylioptimistisiin oletusarvoihin usein perustuvissa talouslaskelmissa, kertoo Purra.
– Näemme tämän Saksan ja Ruotsin kaltaisissa maissa, joissa yhteiskunta kirjaimellisesti natisee liitoksistaan 60 vuotta jatkuneen laajamittaisen kehitysmaaperäisen maahanmuuton takia.
– Harvalla tulisi mieleen, että maahanmuutto on pelastanut nämä maat. Päinvastoin moni saattaa olla päinvastaista mieltä.
Harva tulija on työperäinen osaaja
Purran mukaan mediassa on väitetty, että Suomeen muuttajien pääosa on tällä hetkellä työperäisiä osaajia.
– Mutta tilastot kertovat toista. Viime vuonna myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista 43 prosenttia myönnettiin perhesiteiden vuoksi ja 29 prosenttia opiskeluperusteisesti. Koulutettujen erityisasiantuntijoiden osuus oleskeluluvista taas jäi olemattomaan 2,3 prosenttiin.
– Opiskelijoita tulee tällä hetkellä eniten muutamasta Aasian kehitysmaasta. Tämä on seurausta Marinin/Saarikon hallituksen säätämistä porsaanrei’istä opiskelijalupiin.
Hallitus toteuttaa paradigman muutosta
Samalla lailla kuin hallitus sopeuttaa taloutta, toteuttaa se maahanmuuttopolitiikassa aitoa paradigman muutosta, kertoo Purra.
– Ensimmäiset tulokset ovat nähtävissä viime vuoden oleskelulupatilastoissa, joissa näkyy selvää laskua turvapaikanhakijoiden, perheenjäsenten ja matalapalkkatyöntekijöiden Suomeen tulossa.
– Työtä on kuitenkin yhä edessä paljon, sillä maahanmuutto ei ole määrällisesti tai laadullisesti kestävällä tasolla.
