Valtiovarainministeri Riikka Purra. Arkistokuvaa / LEHTIKUVA
Valtiopäivien avauskeskusteluna keskiviikkona oli pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti hallituksen politiikkaa, erityisesti sen verolinjaa.
Veroaste ei nouse tällä hallituskaudella verrattuna viime hallituskauteen, sanoi Riikka Purra.
– Tällä hetkellä se on maltillisesti laskemassa, ja olemme vasta hallituskauden puolivälissä. Me olemme kohdistaneet veronalennuksia pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin.
– Vuosi sitten jouduimme tekemään eläkeläisten verotukseen kiristystä. Tämä kohdistuu ainoastaan mediaania korkeampaa eläkettä saaviin. Jos katsotaan eläkeläisten ostovoimaa, niin se heikkenee hyvin pienesti kaikkein korkeinta eläkettä saavilla. Ja muutenhan nämä indeksikorotukset kyllä ylittävät tämän maltillisen veronkorotuksen, mitä siihen tulee.
Purran mukaan oppositio on tosiasiassa hyväksynyt hallituksen tulosopeutukset.
– Arvonlisäveron yleisen kannan korotus oli ehdottomasti meidän suurin toimemme, ja sitä on täällä moneen kertaan perusteltu. Ja onneksi oppositiopuolueissakin on ymmärretty tämän kokonaisuuden haastavuus, ja niinpä olen ymmärtänyt, että oppositiossa on laajasti hyväksytty tämäkin veronkorotus.
– Mitä opposition vaihtoehtobudjetista ja sen täällä salissa esittämistä vaatimuksista voidaan päätellä, niin miksi se syyttää tätä hallitusta verojen korottamisesta, koska se tekisi sitä itse huomattavasti enemmän!
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vaikka hallitus joutuu tekemään myös veronkorotuksia, ei kokonaisveroaste nouse vuoden 2023 tasosta hallituksen päätösten vuoksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelussa, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotaakka vähenee, vaikka esimerkiksi arvonlisäveroa joudutaan valitettavasti kiristämään.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
