PS ARKISTO
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra iloitsee viestipalvelu X:ssä, kun myös Metsäteollisuus haluaa avata ilmastolain.
Järki leviää, viimeinkin. Myös Metsäteollisuus haluaa avata ilmastolain.
— Riikka Purra (@ir_rkp) March 3, 2025
”Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on poliittinen päätös. Tavoite tehtiin Rinteen/Marinin hallituksen aikaisten tietojen ja olettamusten perusteella.”https://t.co/W73hkHCt5I
– Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on poliittinen päätös. Tavoite tehtiin Rinteen/Marinin hallituksen aikaisten tietojen ja olettamusten perusteella, sanoo Metsäteollisuus Hesarille.
Twiitissään Riikka Purra muistuttaa, että PS on ollut vuosia ainoa tätä mieltä oleva voima.
– Kävelin ulos Sipilän ilmastopöydän neuvotteluista, emme allekirjoittaneet linjauksia, vastustimme liian kireitä tavoitteita ja kaistapäistä tosiasioista piittaamatonta ”kunnianhimoa” myös koko viime hallituskauden ajan. Samoin hallitusneuvotteluissa.
– Olen sanonut suoraan, että ”Ei hiilineutraalisuustavoite tule toteutumaan. Mikäli poliittisen arvovallan vuoksi pidetään yksittäisestä vuosiluvusta kiinni samalla, kun maailma menee toiseen suuntaan, niin sille minä en tietenkään mitään voi.”
Purra muistuttaa myös siitä, miksi tässä tilanteessa ollaan.
– Mikäli nämä toimijat, jotka nyt uskaltavat kertoa, että keisarilla ei ole vaatteita, kuten MTK ja Metsäteollisuus, olisivat avanneet suunsa aiemmin, tilanne ei välttämättä olisi näin paha.
– Kepu esimerkiksi on voimakkaasti seissyt juuri 2035:n takana – ja totta kai, sehän siitä päättikin. Arvaa oliko järkevää. Mutta järki ei tätä maata kyllä ole perinteisesti johtanutkaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Viikon suosituimmat
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.
Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
