

MATTI MATIKAINEN
Purra: Hyvinvointialueet pitää ensi vuoden alussa saada toimimaan, kuntoon ja käyntiin liian vähällä rahalla – ”Perussuomalaisilla aluevaltuutetuilla koittaa vaikeat tehtävät”
Aluevaalien äänestysprosentti on 47,5. Varsinaisena vaalipäivänä äänestysprosentti oli 21, eli Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset aluevaalit eivät juurikaan kiinnostaneet kansaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää matalaa äänestysaktiivisuutta huolestuttavana demokratian kannalta.
Riikka Purra katsoo, että näiden vaalien äänestysaktiivisuus on lähes demokratian irvikuva.
– Liian moni kansalainen näkee, että äänestämisestä ei ole hyötyä tai politiikasta ei ole hyötyä, joten monet protestoivat olemalla äänestämättä. Toiset, ehkä itse sotepalveluiden suurkäyttäjiä, eivät jaksa uskoa asioiden parantuvan.
– Enkä voi syyttää heitä. Vaaleissa ei juuri puhuttu oleellisimmista asioista. Puolueet keskittyivät lupailemaan ja luettelemaan hyviä kohteita eikä media ottanut heitä siitä kiinni. Kaikki eivät kuitenkaan ole huolissaan matalasta äänestysaktiivisuudesta, koska moni puolue hyötyy siitä, Purra sanoi eilisessä kiitospuheessaan.
Kiinnostamattomuuden ongelmaa korjaamaan perussuomalaiset on esittänyt kunta, alue- ja eduskuntavaalien yhdistämistä jatkossa.
– Toivon, että nekin puolueet, joita matala äänestysaktiivisuus suosi, voisivat harkita esitystä demokratian toteutumisen ja kansalaisten osallisuuden edistämisen takia.
Uudistuksen varjolla puolueille tukirahoja
Myös koronaepidemia haittasi vaalityötä, erityisesti perussuomalaisten kohdalla.
– Olemme aina olleet ykköstoripuolue, mutta nyt emme voineet lainkaan tehdä tärkeää vaalityötä monellakaan alueella. Kuulemme ehkä myöhemmin lisää siitä, onko omikronin nopea leviäminen itsessään vaikuttanut äänestystulokseen.
Perussuomalaiset vastusti alusta saakka soteuudistusta ja aluevaaleja.
– Uudistus ei mielestämme vastaa niihin ongelmiin, jotka vaativat ratkaisua. Sen varjolla on kuitenkin edistetty montaa muuta asiaa, kuten poliittisten puolueiden omia tukirahoja.
Koska hallitus kuitenkin vei uudistuksen kiireellä maaliin, vaalit tulivat.
– Vaikka taloudellisten realiteettien valossa alueilla joudutaan leikkauspuuhiin, mikäli hallitus ei tarjoa lisää rahaa, on äärimmäisen tärkeää, mitkä puolueet alueilla ovat asioista päättämässä. Siksi tietenkin lähdimme näihin vaaleihin täysillä mukaan, Purra sanoo.
Menot on laitettava tärkeysjärjestykseen
Perussuomalaiset toi näissä vaaleissa korostetun usein esille puutteita soten rahoituksessa ja resursoinnissa. Purra huomauttaa, että uusilla perussuomalaisilla aluevaltuutetuilla koittaa pian vaikeat tehtävät.
– Hyvinvointialueet pitää saada toimimaan ja kuntoon – ja käyntiin ensi vuoden alussa, liian vähällä rahalla. Poliittinen johtamisjärjestelmä, virkamiehet, hallintosääntö, strategia ja budjetti. Työtä on järjettömän paljon, eikä se aina ole kiitollista, varsinkaan sen jälkeen, kun muutkin huomaavat, ettei tällä himmelillä mikään parane.
– Mikäli sotesektorimme ja pelastustoimen kroonista rahoitusvajetta ei korjata maamme menokohteita tärkeysjärjestykseen laittamalla, uudet aluevaltuutetut jakavat puutetta ja ei oota: yhä enemmän palveluita, joista pitää taistella. Enemmän ongelmia lakiin kirjattujen oikeuksien täyttämisessä. Enemmän hoitajapulaa ja lääkärivajetta. Enemmän palveluja, joita ei saa omalla äidinkielellä. Mutta perussuomalaiset tekevät parhaansa. Onnittelut siis kaikille valituille, ja voimia ja viisautta tehtäviin!
Kenttä teki kovan työn
Purra jakaa kiitoksia puolueen kentälle, ehdokkaille, puoluetoimistolle ja puoluejohdolle.
– Omilleni haluan sanoa, että teitte todella hienon työn. Vain muutamia kuukausia kentästä mehut imeneiden kuntavaalien jälkeen, tällainen uudistus ja tällaiset vaalit, ja te teitte, jaksoitte ja venyitte taas.
– Kiitos sydämestäni perussuomalainen kenttä ja aktiivit sekä kaikki 1500 ehdokastamme koko maassa. Kiitos koko puoluetoimisto, kiitos Arto, Leena, Mauri ja Sebastian puoluejohdossa.
Lue Riikka Purran kattavampi analyysi vaaleista täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- aluevaalit äänestysaktiivisuus rahoitusvaje valtion varat äänestäjät kustannukset sosiaali- ja terveyspalvelut Riikka Purra PS-kenttä perussuomalaiset hallitus talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tynkkynen: Perussuomalaiset arvot eivät ole kadonneet mihinkään

Alhainen äänisaalis ennakkoäänien laskemisen jälkeen ei tullut suurena yllätyksenä – Ranne: ”Vaalit eivät kiinnostaneet äänestäjiä”

Luukkanen: Näissä vaaleissa perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka halusi tietää, mistä sote-rahat tulevat

Maakuntamalli ajautuu rahoituksen osalta umpikujaan

Peltokangas: Varojen käyttö on priorisoitava niin, että suomalainen tulee ensin

Hallituksen järjestettävä riittävän pitkä siirtymäaika soten hyvinvointialueiden ruokahuoltoon

Luukkanen Helsingin Sanomien gallupista: Kannatuksen “romahdus” on katsojan silmissä – “Nyt on kaikki temput käytössä”

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Kuntien ruokapalveluita koskeva sote-uudistuksen ”valuvika” ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää