LEHTIKUVA
Tänään eduskunnalle esitelty laki nostaisi alinta tulorajaa Yle-verovelvollisuudelle sekä pakottaisi Yleisradion sopeuttamaan toimintaansa. Lain esitteli valtiovarainministeri Riikka Purra.
Valtioneuvosto asetti vuosi sitten syksyllä parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yleisradiosta annetun lain muutostarpeita sekä tarkkarajaistamaan Yleisradio Oy:n tehtäviä.
Julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioiva parlamentaarinen työryhmä antoi pitkällisen vääntämisen jälkeen lopulta 12.9.2024 mietintönsä. Mietinnössään parlamentaarinen työryhmä esittää, että Yleisradio Oy:n rahoitukseen ei tehtäisi indeksitarkistusta vuosina 2025–2027.
Työryhmä esitti myös, että valtioneuvosto tarkastaisi yleisradioveron perusteita siten, että veron tuotto ja Yleisradio Oy:n määräraha vastaisivat tulevina vuosina nykyistä paremmin toisiaan. Yleisradioveron kevennyksen tarkastelun lähtökohtana tulisi olla, että veronkevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin.
Julkisen talouden sopeutustoimiin osallistuvat tavalla tai toisella kaikki yhteiskuntamme sektorit, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra.
– Vuosikymmenten saatossa on päässyt käymään niin, että julkisyhteisöjen ja laajemmin myös muiden puolijulkisten toimijoiden rahoitus on päässyt paisumaan aivan liikaa. Siksi hallitus on muun muassa käynnistänyt valtionhallinnossa kokonaisvaltaisen tuottavuusohjelman, samoin esimerkiksi järjestöjen rahoitusta leikataan. Samalla rahalla pitää saada jatkossa enemmän.
– Valtionhallinnon sopeuttaessa toimintaansa on luonnollista, että tuottavuustoimenpiteet koskevat myös Yleisradiota, Purra painotti.
Yleisradion rahoitusta sopeutetaan ja toimintaa samalla myös tehostetaan. Monessa eurooppalaisessa maassa yleisradiotoiminta pystyy toimimaan tuotteliaasti ja paljon vaatimattomammalla rahoituspohjalla.
– Tuottavuuden hakemisessa on kyse toisaalta paremmin tekemisestä, toisaalta priorisoinnista. Jokaisen julkisrahoitteisen toimijan tulee pyrkiä olemaan mahdollisimman kustannustehokas, koska toiminnan rahoittaa suomalainen työntekijä, suomalainen veronmaksaja.
– Toisaalta on niin, että moni kaupallinen toimija pystyy tänä päivänä tuottamaan niitä palveluita, jotka olivat vielä vain muutama vuosikymmen sitten pelkästään julkisesti tuotettuja palveluja. Maailma muuttuu, ja hyvä niin, Purra totesi.
Purra ehti kommentoida käytyä keskustelua heti sen jälkeen viestipalvelu X:ssä.
– Esittelin parlamentaarisen Yle-ryhmän työn pohjalta tehtyjä esityksiä veroihin liittyen. Yle-vero pienenee, ja harvempi maksaa sitä. Alv nousee 14 prosenttiin. Keskusta oli paikalla haukkumassa ja vastustamassa näitä parlamentaarisesti sovittuja pikkutoimia.
– Puheenvuoroissa kuultiin orbanit, Ylen hautaaminen ja muut liioittelut median vapauden romuttamisesta. Muistanko oikein, että kepu esitti vaihtoehtobudjetissaan suurempia leikkauksia? Työryhmässä toki eivät niitä enää kannattaneetkaan. Ja nyt sitten kritisoivat sopuakin, Purra ihmettelee.
Arvonlisäveron osalta parlamentaarisen työryhmän mietinnössä esitetään, että Yleisradio Oy:n määrärahastaan maksama arvonlisävero siirrettäisiin nykyisestä 10 prosentin verokannasta 14 prosentin verokantaan 1.1.2026 alkaen.
Henkilöiden yleisradioveroa ehdotetaan kevennettäväksi siten, että tuloraja, jonka ylittävästä osasta veroa kertyy, korotettaisiin 14 000 eurosta 15 150 euroon ja veron enimmäismäärä alennettaisiin 163 eurosta 160 euroon.
Tv- ja radiorahastolaissa Yleisradio Oy:n pohjarahoitukseksi on vuonna 2013 määritelty 500 miljoonaa euroa. Lain mukaan määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Tarkistuksen perusteena on indeksi, joka muodostuu elinkustannusindeksistä, jonka painoarvo on yksi kolmasosa sekä ansiotasoindeksistä, jonka painoarvo on kaksi kolmasosaa.
Määrärahaa tarkistettiin lain mukaisesti kustannustason nousua vastaavasti (2,6 prosenttia) vuodelle 2024 siten, että sen suuruus vuonna 2024 on noin 594 miljoonaa euroa. Nyt tämä on siis Ylen rahoituksen katto aina vuoden 2027 loppuun saakka.
Sinänsä Yle-vero on valtion budjettiin kertyvä yleiskatteellinen vero, kuten muutkin valtiolle tulevat verot. Veron tuotto ei siten mene suoraan Yleisradio Oy:lle eikä valtion televisio- ja radiorahastolle, vaikka toisinkin joskus julkisuudessa esitetään.
Yleisradioverosta annetun lain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025. Arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin. Aloitteessa vaaditaan lisäksi Ylen tehtävien merkittävää kaventamista.
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto sekä Journalistiliitto ovat kesän aikana profiloituneet Yleisradion rahoitukseen kaavailtujen leikkauksien vastustajina. Molemmat organisaatiot esiintyvät kuitenkin samalla oman asiansa puolustajina, sillä ne ovat Yleisradion osakkeenomistajia. Molemmilla on vahvat kytkökset SDP:hen.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Vihervasemmistolla näyttää olevan entistä kovempi hinku jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja kehitysapuna maailmalle.
Yhä useampi Suomen vankila tuskailee tilojen puutteen takia. Vankien määrät ovat kasvaneet, ja osalle vangeista on vaikea löytää nukkumispaikkaa. Vankien määrän odotetaan kasvavan lisää hallituksen tekemien lakimuutosten myötä, joilla pyritään koventamaan rangaistuksia. Kasvu ei selity pelkästään lainsäädännöllä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää aiempien hallitusten maahanmuuttopolitiikkaa epäonnistuneena.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Eduskunta äänesti keskiviikkona vuoden 2025 talousarviosta. Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät runsaita lisäyksiä kehitysyhteistyön rahoitukseen, jota hallitus on leikannut. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kutsuu opposition esityksiä ’’vastuuttomaksi rahanjakopolitiikaksi’’.
Lue lisää
Lue lisää
