

MATTI MATIKAINEN
Purra eduskunnan ilmastotyöryhmän linjauksista: Suomi haluaa taas tehdä enemmän kuin muut – kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille
Poliittinen suunnittelija Riikka Purra kertoi Työmiehen tuumaustunnilla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kokoon kutsumasta eduskuntapuolueiden yhteisestä ilmastotyöryhmästä ja syistä, jotka johtivat alkuviikosta perussuomalaisten irtautumiseen neuvotteluista.
Riikka Purra toteaa perussuomalaisten näkemyksen olleen alusta asti se, että olisi järkevämpää sopia konkreettisista, vaikkakin sitten pienimuotoisista askelmerkeistä, jotka ottavat huomioon sekä Suomen edun että globaalin mittakaavan.
Tämä ei kuitenkaan ollut muun työryhmän näkemys.
– Muut puolueet halusivat sopia mahdollisimman kovia tavoitetasoja, joihin ”kaikki sitoutuvat” – ilman että mistään keinoista saavuttaa nuo tavoitteet on tietoa, yhteisymmärryksestä puhumattakaan.
Utopistisia tavoitteita
Tällaisia tavoitetasoja Purran mukaan ovat esimerkiksi kokonaishiilineutraaliuden ja -hiilinegatiivisuuden saavuttaminen tiettyyn vuoteen mennessä, liikenteen päästöttömyys tiettyyn vuoteen mennessä ja Suomen päästöjen vähennystaso suhteessa EU:n tavoitetasoon.
– Tavoitetasot on määritetty Suomen Ilmastopaneelin eli siis asiantuntijatiedon pohjalta. Suomi haluaa olla EU:ta ”kunnianhimoisempi”. Muut puolueet kokoontuvat tänään Sipilän johdolla noin kello 13, joten varmasti pian kuulette näistä tavoitteista tarkemmin. Joka tapauksessa ne ovat utopistisia juuri siksi, että niihin pääsemisestä tai pääsemisen hinnasta ja maksajista ei ole mitään käsitystä, Purra sanoo.
Asiantuntijat eivät mieti tavoitteiden maksajaa
Purra huomauttaa, että ilmastoasiantuntijoiden tehtävänä ei ole miettiä, mistä raha saadaan, millä joku tavoite oikeasti saavutetaan, kuka sen maksaa tai edes sitä, paljonko se maksaa.
– Ilmastoasiantuntijat eivät myöskään voi ottaa kantaa siihen, mitä jonkun maan kannattaa tehdä, mikäli muut maat tekevät tietyllä tavalla. Kyllä se jää – tai sen pitäisi jäädä – poliitikoille.
– On järjetöntä, että Suomi seisoo rinta rottingilla taas etulinjassa ja tekee enemmän kuin muut. Tämä on typerää myös ilmaston kannalta, koska totta kai päästöjä pitäisi vähentää siellä, missä se on kaikkein eniten tarpeen.
Myös Ilmastopaneeli myöntää, että taistelu ilmastonmuutoksen torjumiseksi voitetaan vain, jos suuret saastuttajat vähentävät päästöjään.
Suomi vähensi jo eniten päästöjään
Suomi vähensi hiilipäästöjään viime vuonna lähes kuusi prosenttia, eli eniten kaikista EU-jäsenvaltioista. Maailman mittakaavassa Suomen osuus hiilipäästöistä on vain promillen luokkaa.
– Miksi Suomen reilun promillen päästöillään pitää olla kaikkein kunnianhimoisin Teollisuutemme ja vientisektorimme ovat energiaintensiivisiä, maan välimatkat pitkiä ja sää kylmä. Yhtälö ei toimi.
Asuminen ja liikkuminen yhä kalliimpaa
Elämisen ja liikkumisen kallistuminen kohdistuu pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin.
– Autoilu on yhä kalliimpaa, asuminen on yhä kalliimpaa, eläminen on yhä kalliimpaa. Kustannukset kohdistuvat ennen muuta pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin. Kaikkialla Suomessa, mutta erityisesti maakunnissa asuvien arkeen, Purra kertoo linjausten seurauksista suomalaisille.
– Vasemmistopuolueet halusivat linjauksiin mukaan kohdan, jossa sanotaan, että kansallinen ilmastopaketti pitää tehdä oikeudenmukaisesti. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että tarvitaan yhä enemmän rahaa. Ensin tekemään nämä teollisuutta, kuluttajaa ja veronmaksajaa rokottavat päätökset ja sitten uudelleen kompensoimaan niiden ihmisille aiheuttamat kustannukset. Rahaa liikkuu. Vaikutukset ovat valtavia.
Suomen vetäydyttävä ilmastorahastosta
Perussuomalaiset vaatii, että Suomen on vetäydyttävä myös ilmastorahastosta, mikäli Kiina ja Intia eivät osallistu siihen yhdenvertaisina maksajina.
– On käsittämätöntä niin kilpailukyvyn, maailmankaupan kuin ympäristönkin kannalta, että maailman suurin kansantalous saa surutta rakentaa edelleen uusia kivihiilivoimaloita kaiken muun kilpailuedun ja ylivallan ohella.
– Ja täällä mietitään, että kyllä kainuulaisen perheen pitää hankkia sähköauto tai maailma ei pelastu, Purra hämmästelee.
Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko
Perussuomalaiset pyrkivät lähestymään asioita realistisesti ja moralisoimatta.
– Globaalin ympäristön hoitaminen edellyttää juuri siitä, mitä me peräänkuulutamme muutenkin. Ensinnäkin radikaalia kansallisvaltion arvonpalautusta ja uudenlaista talouden paradigmaa, jossa mahtavana juttuna ei nähdä sitä, että ihmiset siirtyvät kehitysmaista tänne ja teollisuus täältä sinne, jossa sitten tavaraa tuotetaan halvalla, huonoissa työoloissa, saastuttaen – ja sitten kuskataan laivalla tänne, jossa suoranainen ihmisoikeus on ostaa sitä halvalla.
– Me olemme sitä mieltä, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, ja jokaisen valtion tärkein tehtävä on huolehtia niin omien kansalaistensa hyvinvoinnista kuin ympäristöstäkin, Purra painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ympäristö- ja energiapolitiikka ilmastotyöryhmä kotimainen teollisuus päästöt Autoilu Riikka Purra Suomi Juha Sipilä perussuomalaiset Asuminen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset lähtevät yhteisistä ilmastoneuvotteluista: ”Tavoitteet ovat utopistisia eikä kukaan puhu maksajista”

PS: Suomalaisten valitsemien päättäjien on puolustettava kotimaamme ja kansalaistemme etua

Puheenjohtaja Halla-aho: EU:n ilmastopolitiikka on itsepetosta

Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on julkaistu

PS: Kotitalouksien sähköveroja laskettava EU:n minimitasolle

Putkonen: Perussuomalaiset ovat ainoita, jotka taistelevat suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta – “SDP petti duunarit olemalla vihreämpi kuin vihreät itse”

Kenen hartioille ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset kasataan? Halla-aho puolusti puheenjohtajien paneelissa lähiruokaa ja duunariperheen oikeutta lomalentoon

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet – Reijonen: ”Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää