Joukko valtiovarainministeriön virkamiehiä ja ministereitä on koolla Espoossa valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla valmistelemassa ensi vuoden budjettia. Maailmantalouden tilanne on epävarma, kertoo Purra budjettiriihen alkutunnelmista.
– Toisaalta maailmantaloudesta ja euroalueelta on näkyvissä valopilkkuja. Sitten taas hallitus toimii siinä tilanteessa mikä se tilanne on. Talouden sykliin emme juuri voi vaikuttaa. Me voimme tehdä johdonmukaista ja poukkoilematonta finanssipolitiikkaa, huolehtia että meillä on edellytyksiä kasvulle tässä maassa.
– Me olemme hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päättäneet merkittävistä toimista sekä julkisen talouden sopeuttamiseen että kasvuun.
Ilmassa ei ole kuitenkaan pelkkää kurjuutta. Palkkasumma kasvoi kesäkuussa kaikilla yksityisen sektorin toimialoilla. Tieto on rohkaiseva, myöntää Purra.
– On myös valopilkkuja. Asuntomarkkinoilta on saatu hieman hyviä uutisia, että kauppa on toipumassa, palkat ovat noususuhdanteessa ja inflaatio on selvästi hidastunut, korot ovat laskeneet. ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna pääsemme kasvuun kiinni. Mutta se on hyvä ymmärtää, että meidän talouden suurin kompastuskivi on pitkän aikavälin kasvun puuttuminen ja työn tuottavuuden heikkous.
Veroratkaisut ja hidastunut inflaatio ovat toisaalta parantaneet erityisesti työssäkäyvien kansalaisten ostovoimaa. Tämä hallitus on työn tekemisen hallitus, tiivistää Purra.
– Me emme voi ylläpitää järjestelmäämme millään muulla kuin työllä ja yrittämisellä. Siihen me haluamme kannustaa, siihen Suomen kansantalous nojaa.
Suurin osa mediasta ja koko vasemmisto tuijottaa vain etuuksia ja kuuntelee eri eturyhmiä ja siltä suunnalta viesti onkin aikamoista valitusta. Vaatii myös melko vasemmistolaista logiikkaa jos työttömyys ja konkurssit kasvavat ja talous muka sakkaa heti kun sosiaaliturvaa ja tukia hieman leikataan. Ei kai maan talous sentään pyöri sosiaaliturvalla elävien kulutuksen varassa?
– Tosiasia on, että meidän sosiaalivaltiomme on ylimitoitettu meidän tuloihin ja kansantalouteemme nähden. Meillä ei ole varaa ylläpitää tällaista järjestelmää. Meillä on merkittäviä työn kannustusongelmia, sosiaaliturva ja alemmat palkat eivät kykene kilpailemaan. Me emme tee näitä talouden sopeutuksia siksi, että valtiovarainministeriön luvut näyttäisivät paremmalta emmekä myöskään siksi, että miellyttäisimme Euroopan komissiota. Teemme näitä siksi, että kulkisimme pikku hiljaa kohti tasapainoa ja kykenisimme ylläpitämään tällaista järjestelmää myös tulevaisuudessa.
– Suomeksi se tarkoittaa sitä, että ihan kaikkeen tämänhetkiseen meillä ei ole missään tapauksessa varaa.
Monet kotimaan matkailijat ovat huomanneet tietöitä olleen erittäin paljon ympäri Suomea. Tuoksuuko asfaltti ensi kesänäkin?
– Kyllä siltä näyttää. Tämä hallitus laittaa korjausvelkaan ja erilaisiin tiestön infrapaketteihin tässäkin tilanteessa merkittävän summan rahaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
