Hallituksen julkista taloutta vahvistavat toimet vähentävät valtion ensi vuoden budjetin alijäämää merkittävästi. Ilman niitä vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi huomattavasti suurempi.
Valtiovarainministeriön tuore ehdotus valtion vuoden 2025 talousarvioksi toimeenpanee hallituksen linjauksia julkisen talouden vahvistamiseksi.
Ehdotuksen loppusumma on 88,1 miljardia euroa ja se on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen. Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on kuitenkin 0,6 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2024 toinen lisätalousarvio.
Alijäämää laskevat hallituksen toteuttamat julkista taloutta vahvistavat toimet. Ilman niitä vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi huomattavasti suurempi, eli jopa vajaat 16 miljardia euroa. Hallituksen toimet siis vähentävät budjettivajetta lähes 4 miljardia euroa vuositasolla.
Valtiontaloutta rasittaa yhä pitkään jatkunut jatkunut heikko suhdannetilanne, joka myös hidastaa verotulojen kasvua. Lisäksi sote-menot kasvavat säästöistä huolimatta, ja väestön väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta.
Hintojen ja palkkojen nousu näkyy indeksikorotuksissa.
Hallituksen talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus päätti hallitusohjelmassa julkista taloutta 6 miljardilla eurolla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta, joka sisältää sekä säästötoimia että työllisyyttä lisääviä rakennepoliittisia toimia. Tämän lisäksi kevään 2024 kehysriihessä päätettiin menosäästöistä ja verotoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 3 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan kyse on siis 9 miljardin sopeutuksista.
-Kun sekä hallitusohjelmassa että kevään kehysriihessä tehdyt päätökset saadaan voimaan aikataulun mukaisesti, velkasummien kasvu saadaan pysähtymään vuonna 2027, valtiovarainministeri Purra sanoo.
Suomen taloudessa näkyy jo nyt positiivisia signaaleja. Talous kasvoi hieman jo vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä ja VM:n kesäkuussa julkistaman ennusteen mukaan talouden toipuminen vahvistuu loppuvuotta kohden.
Vuonna 2025 talouden kasvun odotetaan kiihtyvän, vaikka välttämättömät toimet julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi hillitsevätkin kysynnän kasvua.
Suomen talouden kompastuskivenä on pitkään ollut työn heikko tuottavuus. Työllisyyden odotetaan kuitenkin kääntyvän kasvuun ensi vuonna talouden toipuessa. Myös hallituksen tekemien työllisyystoimien odotetaan lisäävän työvoiman tarjontaa ja parantavan työllisyyttä
-Hallituksen jo toteuttamien toimien vaikutus keskipitkällä aikavälillä työllisyyteen on lähes 80 000 työllistä ja julkiseen talouteen vahvistava vaikutus on 1,8 miljardia euroa, Purra sanoo.
Sopeutuksien lisäksi hallitus on tehnyt myös useita talouskasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä mm. investointiluvituksen parantamiseksi sekä markkinoiden kilpailullisuuden edistämiseksi.
Purra toteaakin, että hallitusohjelma on kasvun ohjelma.
Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, kun inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja tulojen kasvu parantavat kotitalouksien ostovoimaa. Investoinnit piristyvät, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit kasvavat.
-Olemme kulkemassa tähän suuntaan ja pidämme huolta, että kasvusta huolehditaan, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeriön tuore vuoden 2025 talousarvioesitys pitää kiinni vastuullisen taloudenpidon linjasta. Riikka Purra kävi tänään tiedotustilaisuudessa läpi esitystä julkisen talouden vahvistamiseksi. Ilman sopeuttavia ja korjaavia toimia ensi vuoden alijäämä olisi lähes 16 miljardia.
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiehdotuksessa esitetään 58 miljoonan leikkausta kotoutumiseen osana korvaavia säästötoimia.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
