Suomi kasvattaa jälleen sodanaikaisen reservinsä kokoa. Hallitus on päättänyt lisätä reservin kokoa 50 000 sotilaalla. Lisäjoukot sijoitetaan paikallispuolustukseen. Reservin koko kasvaa näin 230 000:sta 280 000:een. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoi asiasta torstaina julkistaessaan valtioneuvoston puolustusselonteon.
Kovin kauan ei reservi ehtinytkään olla näin pienenä: reserviä pienennettiin 350 000 sotilaasta vain muutama vuosi sitten. Taustalla piilivät ikäluokkien pieneneminen ja valtion rahapula, mutta myös maailmalla kasvanut muoti siirtyä teknisiin ja pieniin joukkoihin sekä kansainväliseen yhteistyöhön.
Nyt on palattu takaisin perusasioihin: oman maan puolustamiseen.
Reservin käyttöä tehostetaan
Selonteon mukaan Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. He ovat siis vanhempaa ikäluokkaa. Heidät varustetaan hieman kevyemmin kuin varsinaiset taistelujoukot. Niin miehistö kuin varustus ovat jo olemassa perintönä aiemmasta suuremmasta reservistä.
– Selonteossa kehitämme edelleen aluejoukkoja ja sen rinnalla vahvistamme paikallispuolustusta. Paikallispuolustuksessa on tarkoitus hyödyntää vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja entistä tehokkaammin. Selonteossa otetaan alueellinen puolustus vakavasti: Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyisen sodan ajan 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Tämä toteutetaan liittämällä joukkojen perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja ja käyttämällä riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä kriisiajan valmiuden kohottamiseen. Sodanajan vahvuuteen sisällytetään tarvittaessa rajajoukot. Näin olen sodan ajan joukkojen vahvuus nousee 280 000 sotilaaseen, Niinistö kertoi.
– Nosto on maltillinen, noin 20 prosenttia ja joukkojen perusvarustus on jo olemassa. Joukot varustetaan tehtäviensä vaatimalla tavalla, paikallisjoukot kevyemmin, Niinistö totesi.
Reservin raju supistus myönnettiin virheeksi
Suomen Uutisille hän kertoi, että reservin pienennys 230 000:een nähtiin nyt suoranaiseksi virheeksi.
– Tämä on maltillinen palautus. Yleisesti todettiin, että 350 000 miehen reservin romauttaminen yli kolmanneksella 230 000:een oli liian radikaali muutos. Koko maanpuolustus tuli uhanalaiseksi, kun emme pystyneet samaan aikaan lisäämään joukkojen liikuteltavuutta. Joten nyt tässä selonteossa päätettiin lisätä 50 000 eli 20 prosentilla ja pääpaino on paikallispuolustuksessa. Paikallisjoukoilla on tärkeä tehtävä mm. kohteiden suojaamisessa siinä vaiheessa, kun joukkoja perustetaan, Niinistö perusteli.
Ei merkittäviä linjariitoja
Niinistö kiistää julkisuudessa esiintyneet väitteet ristiriidasta puolustuspolitiikan kehittämisen linjasta, että kenraalit olisivat eri mieltä kuin ministeri.
– Enemmän tämä on ollut normaalia poliitikkojen välistä keskustelua, kuten oli myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Tämä on vain luonnollista: elämme parlamentaarisessa demokratiassa, Niinistö totesi.
Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat valmistelleet selonteon hyvässä yhteistyössä ja ilman draamaa. Eikä asioissa ole vain mustaa ja valkoista: päinvastoin puolustushallinto vastaa hyvin erilaisiin uhkakuviin monilla erilaisilla malleilla.
Hankintoihin tasokorotus
Puolustusvoimat koki kovan suoneniskennän edellisen hallituksen aikana. Nyt on määrärahoja korotettu Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen puolustuspoliittisen työryhmän linjauksen pohjalta. Viime vuonna lisättiin 50 miljoonaa, tänä vuonna 80 miljoonaa ja vuonna 2020 lisätään 150 miljoonaa euroa.
– Tarkoitus on, että tämä 150 miljoonan euron taso säilytetään vuoden 2020 jälkeenkin, Niinistö linjasi.
Hävittäjiin löytyy rahat
Selonteossa linjataan myös, että Suomi hankkii ensi vuosikymmenellä uudet hävittäjät ja sotalaivat. Hankkeet ulottuvat vuodesta 2019 vuoteen 2031. Vuonna 2019 nytkähtää liikkeelle laivaston uusiminen, vuonna 2021 varataan ensimmäiset rahoituserät hävittäjähankintoihin ja päätetään ilmeisesti myös hävittäjätyyppi.
Hävittäjäpäätös tehdään kyky edellä, rahoitusta ja hankintamaata mietitään vasta sen jälkeen. Linjaus on, että Hornetien puolustuskyky korvataan täysimääräisesti. Hävittäjien hinta-arvio liikkuu 7-10 miljardissa eurossa. Hankkeet ovat mittavia, mutta niistä ei ole varaa tinkiä, Niinistö painotti.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hävittäjähankinta vastaa mittasuhteiltaan täsmälleen Hornetien hankintaa 1990-luvun talouslaman aikana. Hävittäjien ja laivaston uusiminen nostaa Suomen puolustusbudjetin hyvälle eurooppalaiselle tasolle.
– Rahat löytyvät ja niiden pitää löytyä, tämä on kansallinen asia, Niinistö sanoi ja totesi, että puolustuksen perusteista on puolueiden välillä hyvä yhteinen linjaus.
Puolustusvoimat rakentaa yhteistyötä etenkin Ruotsin kanssa. Yhteistyö alkoi ilmavoimista ja siirtyi merivoimiin, joilla on nyt yhteinen osasto Ruotsin kanssa. Se harjoittelee säännöllisesti. Nyt on yhteistyö alkanut myös maavoimissa: hiljattain suomalainen tykistö ampui Rovajärvellä ruotsalaisen tulenjohdon ohjeiden mukaan.
Niinistö totesi kuitenkin, ettei Suomi laske mitään Ruotsin avun varaan, vaan puolustamme maatamme itse. Vaan kyllä Ruotsikin varmaan auttaa, jos se hyötyy siitä itse. Auttoi Ruotsi talvisodassakin sen verran, että pysyimme itsenäisinä, Niinistö vertasi.
Jytky-miina
Maavoimissa riittää kehittämistä vieläkin ja seuraavana on vuorossa operatiivinen tykistö. Armeija on testannut viime aikoina kauas ampuvaa eteläkorealaista telahaupitsia.
Niinistö kertoi myös meneillään olevasta kotimaisen teollisuuden projektista, joka kehittää uudenaikaista kotimaassa valmistettavaa etälaukaistavaa keinoa jalkaväkimiinojen vaikutuskyvyn korvaamiseen ja ennen muuta miinakauhun lietsontaan.
– Vielä ei ole miinaa kokeiltu, mutta vielä sekin päivä koittaa, että tämä Jytky-miina laukaistaan, Niinistö letkautti luoden näin uudelle aseelle nimenkin.
