Tanskan kansanpuolue ei ole hallituksessa, mutta silti se vaikuttaa Tanskan politiikkaan, sanoo Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Länsi-Uusimaa-lehden kolumnissaan. Slunga-Poutsalo epäilee, että monet äänestäjät äänestävät vanhasta tottumuksesta tai mielikuvapohjalta puoluetta, joka ei kuitenkaan aja äänestäjän kannattamia asioita.
Viime kesästä lähtien on kuulunut huuteluja siitä, että vain valtakunnan hallituksessa olemalla voi vaikuttaa. Tämä ei pidä paikkansa, Slunga-Poutsalo kirjoittaa.
Esimerkiksi Tanskan toiseksi suurin puolue, vaaleissa kannatustaan kasvattanut Tanskan kansanpuolue, ei ole hallituksessa.
– Se on luvannut tukea hallituksen politiikkaa, kunhan heille tärkeät asiat etenevät. Ja hallituspuolueet ovatkin pitäneet huolen siitä, että opposition suurin vaikuttaja on tyytyväinen. Muutenhan uhkaisi hallituksen kaatuminen, uudet vaalit ja hillotolpan menetys, Slunga-Poutsalo toteaa.
Slunga-Poutsalo muistaa itsekin ajan, kun vaalikoneet tulivat ja niitä kritisoitiin siitä, että koneet suosittelevat muiden puolueiden ehdokkaita kuin mitä äänestäjä oli tavannut äänestää.
– Silmät aukenivat hitaasti siihen, että oma mielikuva poliittisesta ryhmästä tai ehdokkaasta ei vastannutkaan niitä asioita, mitä oikeasti itse halusi ajettavaksi, Slunga-Poutsalo kirjoittaa.
Äänestäjillä on Slunga-Poutsalon mukaan paljon enemmän valtaa kuin halutaan antaa ymmärtää.
– Sitä täytyy kuitenkin osata käyttää. Äänestämällä totutusta, ehkäpä jo perintöoikeutena tulleesta tavasta poiketen antaa vahvimman signaalin siitä, minkä asioiden haluaa muuttuvan, Slunga-Poutsalo muistuttaa kolumnissaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
