MIKA RINNE
Puoluejohdon kiertue veti väkeä – perusuomalaisilta halutaan muutosta punavihreän hallituksen vahingolliseen politiikkaan
Perussuomalaisten vankasta kannatuksesta kertoo osaltaan puolueen johdon kuntavaalikiertueen tapahtumiin saapunut suuri ihmismäärä.
Puoluejohto vieraili viime viikon lopulla Itä- ja Keski-Suomessa yli kymmenellä paikkakunnalla, joissa he tapasivat ihmisiä yhdessä perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiden kanssa.
Kiertueella olivat mukana perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, varapuheenjohtaja Riikka Purra ja puoluesihteeri Simo Grönroos.
Muiden teltoilla hiljaista
Kolmikko kävi muun muassa Jyväskylän kävelykadulla. Halla-ahon puhetta oli kuuntelemassa sankka joukko ihmisiä, kun samaan aikaan vanhojen puolueiden vaaliteltat näyttivät autioilta.
– Useimmissa paikoissa on ollut erittäin paljon ihmisiä, ehkä enemmän kuin kuntavaalitilaisuuksissa yleensä, Halla-aho sanoo tyytyväisenä.
Puheessaan Halla-aho muistutti kuulijoitaan muun muassa äänestämisen tärkeydestä ja päättäjien vastuullisesta tehtävästä huolehtia julkisesta taloudesta.
Yksi kuulijoista oli eläkkeellä oleva Anja Koivistoinen, joka antoi kirjeen Riikka Purralle.
– Halusin kertoa työeläkkeestä ja siitä, miten vanhukset eivät tule sillä toimeen. Kehuin, että perussuomalaiset ovat ottaneet suosiolla vanhusten asiat hoitaakseen, Koivistoinen sanoi.
Muutosta saa vain äänestämällä
Kiertueella tapaamilla ihmisillä oli selkeä viesti perusuomalaisten puoluejohdolle.
– Se on, että punavihreän hallituksen talouspolitiikka, ilmastopolitiikka ja muukin politiikka on Suomelle vahingollista ja siihen pitää saada muutos, Halla-aho kertoo.
Hänen mukaansa erityisesti maaseudulla ihmisiä kiinnostaa asumisen ja liikkumisen kustannukset, joita hallituksen toiminta lisää.
Yleisiä puheenaiheita ovat myös julkinen talous, hyvinvointi ja minkälaisia tärkeysjärjestyksiä poliitikoilla on eri asioissa. Halla-aholla on viesti äänestäjille:
– Jos haluaa muutosta, niin silloin pitää äänestää muutosta. Jos äänestää niitä puolueita, jotka ovat tällä hetkellä vallassa tai jättää kokonaan äänestämättä, se on ääni nykyisen menon jatkumiselle, Halla-aho summaa.
Demarit ratsastavat Marinin suosiolla
Halla-aho herättelee suomalaisia pohtimaan kuntavaalien yleistä merkitystä.
– Hallituspuolueet ovat pyrkineet mainostamaan kuntavaaleja ainoastaan paikallisina vaaleina ja se on heidän kannalta ymmärrettävää. He eivät halua, että ihmiset ottavat hallituksen toimintaan kantaa. Kyllä näiden vaalien tuloksia tullaan tulkitsemaan nimenomaan yleispoliittisesta näkökulmasta, Halla-aho luonnehtii.
Itä-Suomessa Halla-aho pani merkille mielenkiintoisen yksityiskohdan, kun sosiaalidemokraattien vaalijulisteissa ei ole lainkaan paikallisten ehdokkaiden kuvia vaan pelkästään puheenjohtaja Sanna Marinin.
– Tämä osoittaa, että he yrittävät ratsastaa näissä vaaleissa Marinin henkilökohtaisella suosiolla, ja se on aika jyrkässä ristiriidassa sen viestin kanssa, että nämä olisivat paikalliset vaalit.
Kansalaisia puhutti Jyväskylässäkin 17 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan pääministerin aamiaiskohu.
– Kyllä se koettelee ihmisten oikeustajua, että noilla tuloilla ihminen kehtaa lähettää 850 euron ruokalaskun kuukaudessa veronmaksajille. Se on toki oleellista selvittää, onko tässä rikottu verottajan ohjeita tai lakia, mutta kyllä tämä on minusta myös moraalinen kysymys, Halla-aho sanoo.
Äänestysaktiivisuus ratkaisee
Puheenjohtaja Halla-aho toivoo, että kuntavaalien äänestysaktiivisuus olisi vilkkaampaa kuin yleensä.
– Meillä on kannatuksen suhteen oikein luottavainen fiilis. Se suuri kysymys on äänestysaktiivisuus. Perusuomalaiset kuuluu niihin puolueisiin, jotka häviävät kaikkein eniten, jos ihmiset äänestävät hyvin laiskasti. Esimerkiksi kokoomuksella, keskustalla ja demareilla on vanhempi äänestäjäkunta kuin meillä. Iäkkäämmät ihmiset käyvät yleensä ahkerammin äänestämässä myös kuntavaaleissa. Olemme painottaneet ihmisille äänestämisen tärkeyttä, Halla-aho selvittää.
Kuntavaalien ennakkoäänestys päättyi kotimaassa tiistaina. Varsinainen vaalipäivä on huomenna 13. kesäkuuta.
– Sitten tulos nähdään. Sieltä tulee sitten mikä tulee, niin kuin urheilutermein kuuluu, Halla-aho toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- äänestysaktiivisuus punavihreä ilmastopolitiikka asuminen ja liikkuminen äänestäjät hyvinvointi elinkustannukset suomalaiset Kuntavaalit Riikka Purra Sanna Marin Jyväskylä perussuomalaiset SDP Simo Grönroos talous Jussi Halla-aho työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho vastaa Petteri Orpon ”ehtoihin” hallitusyhteistyöstä: Maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua ei ole mahdollista edistää perussuomalaisten kanssa, mutta järkeviä asioita voidaan yhdessä tehdä
Ikäviä uutisia lyödään pöytään vasta kuntavaalien jälkeen – himoverottava hallitus on jo päättänyt maakuntaverosta, vaikka kaikki eivät suostu myöntämään asiaa suoraan äänestäjille
Ohisalo väittää, ettei uusi maakuntavero nosta verotuksen tasoa – Halla-aholta täystyrmäys: ”Jos tuomme uuden verottajan tähän maahan, kokonaisveroaste nousee, vaikka mitä luvattaisiin”
Purra: Sanna Marin on tulipunainen pääministeri – ehkä vasemmistolaisempi kuin kukaan koskaan ennen
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.