

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen
Puolet Ruotsissa asuvista vuonna 2000 syntyneistä lapsista on kokenut köyhyyttä. Viidesosa vuosiluokan lapsista on syntynyt ulkomailla ja heistä köyhyydessä ovat eläneet lähes kaikki. Millenniebarnen-tutkimuksesta vastaavat Malmön yliopisto sekä Pelastakaa Lapset -järjestö ja siitä raportoi muun muassa SVT.
Malmön yliopiston professori Tapio Salonen on halunnut koko ikänsä selvittää kokonaisen lasten vuosiluokan taloudelliset olot syntymästä aikuisuuden kynnykselle. Millenniebarnen-tutkimus antaa samalla kuvan siitä, mitä Ruotsilla on mahdollisesti odotettavissa tulevina vuosikymmeninä.
– Tutkimuksen tulokset alleviivaavat tarvetta uudistaa koko perhepoliittinen tukijärjestelmä siten, että kaikkein syrjäytyneimmät perheet voitaisiin nostaa pois taloudellisesta kurjuudesta, Salonen korostaa SVT:n haastattelussa.
Salonen ei sitä tutkimuksessaan sano, mutta Ruotsissa on satojen tuhansien syrjäytyneiden lasten ja kasvavien nuorten joukko, josta kuullaan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ongelmalähiöiden jengeillä ja klaaneilla on vankka tieteellinen taustansa.
Toinen puoli totuutta
Ruotsissa syntyneiden ja maahan muuttaneiden vuonna 2000 syntyneiden määrä on kokonaisuudessaan 113 432 lasta. Runsaat puolet lasten molemmista vanhemmista ovat syntyneet Ruotsissa. Köyhyyttä lapsista on kokenut 53 726 eli 47,4 prosenttia koko joukosta. Ulkomailla syntyneiden määrä vuosiluokasta on 26 000 lasta ja heistä 22 500 on elänyt puutteessa ainakin jonkin aikaa.
– Perheet ovat erityisen haavoittuvia heti maahan saavuttuaan. Näyttää olevan myös niin, että taloudellinen syrjäytyminen kulkee ulkomailla syntyneiden lasten mukana koko heidän lapsuutensa ajan, Salonen sanoo.
Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla tilanne on hankala. Kokonaista 9 000 lasta 11 000 lapsen joukosta on ollut taloudellisesti ahtaalla, kun tarkastellaan koko tutkimusajanjaksoa 17 ikävuoteen asti.
Köyhyys myös kantaruotsalaisten riski
Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa köyhyyden riski on muuta ryhmää pienempi, tosin merkittävä edelleen. Noin 29 prosenttia eli 20 000 lasta 69 000 lapsen joukosta on joutunut kokemaan taloudellista vähäosaisuutta.
Yksinhuoltajien kohdalla lasten syrjäytyminen kasvaa erityisen suureksi. Köyhyysriski perusperheen lapsilla on 19 prosenttia, kun se yksinhuoltajien lapsilla on tutkimuksen mukaan 87 prosenttia.
– Tutkimuksen tulokset heittävät varjon ennen kaikkea perhepoliittisen tuen ylle, sitä on huononnettu viimeiset 20 vuotta. Tukitasot ovat pysyneet samana, vaikka esimerkiksi vuokrat ovat nousseet.
Railot kasvavat väestöryhmien välillä
Vuodesta 2000 vuoteen 2016 mediaanitulot kasvoivat Ruotsissa 60 prosenttia. Lapsiköyhyys on pienentynyt, mutta kuilu väestöryhmien välillä on kasvanut. Ja nyt päälle on iskenyt vielä pandemia. Suljetussa yhteiskunnassa perheen merkitys kasvaa.
Perheissä, joissa on lapsia neljä tai enemmän, köyhyysriski korostuu ja se myös jatkuu pidempään. Kaksi kolmannesta lapsista, vaikka perheen molemmat vanhemmat olivat läsnä, kärsi köyhyydestä tai sen uhasta.
Matemaattisesti Ruotsin tulevaisuutta tutkaillen näkyvissä on haastavia aikoja. Jos vuoden 2000 jälkeisistä ikäluokista puolet ovat syrjäytymässä tai sen uhan alla, se tarkoittaa ajan myötä miljoonaa vihaista 12-30 vuotiasta nuorta ihmistä, jotka vaativat ehkä keinojakin kaihtamatta osaansa hyvinvointivaltion menestyksestä.
Professori Salosen tutkimus valottaa kyllä ansiokkaasti vuonna 2000 syntyneiden lasten taloudellista arkea, mutta löytää esilletulevien ongelmien ratkaisuksi ainoastaan lisärahan lappaamisen tukijärjestelmään. Raha on eittämättä yksi osa ratkaisua, mutta yksin sillä ei saada aikaan valoisampaa tulevaisuutta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Uumajan yliopisto MAU Malmön yliopisto Tapio Salonen yksinhuoltajat köyhyyden riski perhepoliittinen tukijärjestelmä Millenniebarnen segregaatio ongelmalähiöt lapset Pelastakaa Lapset ry Maahanmuuttopolitiikka Perheenyhdistäminen Syrjäytyminen Jengit Tutkimus Köyhyys maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Ranne: Punavihreä, maailmaa pelastava ja suomalaisia kurittava hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen on kallista ja lasten hankkiminen ilmastonvastainen teko

Koponen tahtoo hyödyntää hyväntekeväisyystyössä kertynyttä kokemustaan eduskunnassa: ”Monen tavallisen kansalaisen elämä on muuttunut selviytymistaisteluksi”

Immonen: Suomi ei kykene huolehtimaan tällä hetkellä edes omista kansalaisistaan, mutta silti rajat ovat jatkuvasti auki järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahantulijoille

Halla-aho: ”Olisi harhainen ajatus, että lähiöissä syrjäytyvät maahanmuuttajat olisivat vetotekijä, jolla houkutellaan osaajia Suomeen”

Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää