Puolan ja Unkarin pääministerit pitävät huolestuttavana EU:n kehityssuuntaa, jossa kaikkia jäsenmaita ei kuunnella. Ministerit uskovat, että keskieurooppalaisten maiden ajatuksilla voidaan lisätä vakautta ja tasapainoa Euroopassa.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán suhtautuu penseästi Saksan ja Ranskan haluun tiivistää Eurooppaa.
– Nyt kun Keski-Eurooppa seisoo omilla jaloillaan, se menestyy ja luo vakautta Eurooppaan. Siksi me haluamme sopivan painoarvon keskusteluihin Euroopan tulevaisuudesta, Orbán kertoi lehdistötilaisuudessa Budapestissa Politicon mukaan.
Orbán kertoi lisäksi, että unkarilaiset haluavat pysyä osana Eurooppaa sekä vahvistaa ja säilyttää kristillistä kulttuuria. Häntä ei kiehdo EU:n muovaaminen kohti liittovaltiota.
– Emme me halua elää taas imperiumissa, vaan jatkaa EU:n vapaiden kansallisvaltioiden tiellä, Orbán muotoili viitaten ilmeisesti Neuvostoliiton hallinnoimaan kylmän sodan aikaan.
Unkari ja Puola ovat suurimpia nettohyötyjiä EU:n budjettivaroista ja koheesiorahastosta. Tuskastuneet länsieurooppalaiset maat ovat jopa väläytelleet tukirahojen leikkauksia, koska muun muassa Unkari ja Puola eivät ole avanneet rajojaan turvapaikanhakijoille.
Ison-Britannian EU-eron vuoksi unionin budjettiin tulee suuri aukko. Orbánia rahojen leikkauspuheet eivät hetkauta.
– Kukaan meistä ei halua elää saksalaisten rahoilla, hän täräytti.
Orbán ei kieltäydy investoinneista Unkariin, mutta hän haluaa maansa säilyttävän taloudellisen riippumattomuuden.
Puolan tuore pääministeri Mateusz Morawiecki uskoi keskieurooppalaisten maiden tavoin ajattelevien maiden vaikuttavan Euroopan tulevaisuuteen hyvällä tavalla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
