

LEHTIKUVA
Puolan kansanäänestyksessä vankka tuki raja-aidalle ja selkeä vastustus EU:n pakottamalle laittomien siirtolaisten taakanjaolle
Puolan parlamenttivaalien yhteydessä pidetyssä kansanäänestyksessä lähes kaikki äänestykseen osallistuneet antoivat tukensa Valko-Venäjän vastaiselle raja-aidalle ja ilmaisivat vastustuksensa EU:n pakottamalle laittomien siirtolaisten taakanjaolle. Äänestyksen tulos ei kuitenkaan ole sitova, koska äänestysprosentti jäi liian alhaiseksi opposition kannattajien boikotoidessa kansanäänestystä.
Viimeiset kaksi kautta hallituksessa ollut Laki ja oikeus (PiS) -puolue sai eniten ääniä sunnuntaina pidetyissä Puolan parlamenttivaaleissa. Lopullisen vaalituloksen mukaan PiS sai 35,38 prosenttia äänistä. Toiseksi tuli entisen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin johtama Kansalaisfoorumi (KO), joka sai 30,70 prosenttia äänistä.
Demokratian pelisääntöjen mukaan Laki ja oikeus -puolue päässee ensimmäisenä yrittämään hallituksen muodostamista, mutta tällä kertaa sen saama äänimäärä ei riitä yksin parlamentin enemmistöön. Hallituskumppanin löytäminen tulee olemaan vaikeaa, koska EU-mielinen oppositio on asettunut yhteen rintamaan vastustamaan konservatiivista ja EU:n kanssa riidoissa olevaa PiS-puoluetta.
Kansanäänestyksessä neljä kysymystä
Parlamenttivaalien yhteydessä pidettiin kansanäänestys, jossa kysyttiin kansan mielipidettä valtion omaisuuden myyntiin, eläkeikään, raja-aitaan ja taakanjakoon. Kansanäänestykseen osallistui 12 miljoonaa puolalaista kaikkiaan 29,5 miljoonasta äänioikeutetusta.
Vastanneista 96 prosenttia oli sitä mieltä, että Puolan ja Valko-Venäjän välillä olevaa raja-aitaa ei pidä purkaa. Vain neljä prosenttia kannatti aidan purkamista.
Neljäs kysymys koski EU:n taakanjakoa: “Kannatatko tuhansien Lähi-idästä ja Afrikasta tulevien laittomien siirtolaisten maahanpääsyä [Puolaan] EU-byrokraattien pakottaman taakanjakomekanismin kautta?” Tähän peräti 97 prosenttia vastasi ei.
Oppositio kehotti boikotoimaan kansanäänestystä
Kansanäänestyksen tulos ei kuitenkaan ole sitova, koska äänestysprosentti jäi noin neljään kymmeneen. Sitovaan tulokseen olisi vaadittu, että yli puolet äänioikeutetuista olisivat ottaneet kantaa.
Varsinaisissa parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli 72,9. Tämä on korkein lukema sitten kommunismin romahduksen vuonna 1989. Vaikuttaakin siltä, että suuri osa äänestäjistä boikotoi kansanäänestystä tarkoituksella, jotta sen tulos ei olisi sitova.
Ennen vaaleja oppositio syytti hallitusta siitä, että se käyttää kansanäänestystä omien äänestäjiensä mobilisointiin vaaliuurnille ja oman poliittisen agendansa esille tuomiseen, kertoo liberaali Notes from Poland -nettilehti. Monet oppositiopoliitikot kehottivatkin ihan suoraan äänestäjiä boikotoimaan kansanäänestystä pyytämällä vain varsinaisen vaalilipukkeen äänestyspaikalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- PiS raja-aita Valko-Venäjä laiton siirtolaisuus Laki ja oikeus -puolue Taakanjako Puola Donald Tusk Kansanäänestys EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Opiskelijapojan raiskaus kiristää Saksan ja Puolan suhteita – Puola vaatii Saksaa tiedottamaan raiskausvaarasta

Pakolaiskriisi on täällä taas – Välimeren ylittää yli 2 000 laitonta siirtolaista vuorokaudessa ja luvut lähestyvät vuoden 2015 tasoa

Laittomasti maassa oleskellut tunisialainen ”kosti muslimien puolesta” – kaksi ruotsalaista kuoli luoteihin Brysselissä

IS: Vaimonsa pahoinpidellyt helsinkiläisimaami levittänyt valeuutisia muslimilasten kaappauksista

Saksan varaliittokansleri: “Juutalaisten kuolemaa juhlivat maahanmuuttajat ulos maasta”

Väliaikainen rajavalvonta puolitti Saksaan tulevien luvattomien tulijoiden määrän

Puolan pääministeri: Emme ota ainuttakaan EU:n pakkosijoittamaa turvapaikanhakijaa maahamme

Vesitetty maahanmuuttopaketti loukkaa maiden suvereniteettia eikä ratkaise siirtolaisuusongelmia – myös toimimaton Dublin-asetus romutetaan Välimeren maiden vaatimuksesta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää