Puolan ja Unkarin odotettu torppaus iski elpymisvälineeseen ja EU-budjettiin – mutta miksi?

Puolan ja Unkarin vetot yhdistettyyn EU-budjettiin ja 750 miljardin euron elpymisvälineeseen ovat olleet esillä kansainvälisessä mediassa. Maat taklasivat rahoitusvälineet siitä syystä, että rahavirrat sidottiin oikeusvaltiomekanismiin. Lyhyesti kyse on siitä, että nämä maat katsovat EU:n puuttuvan heidän itsemääräämisoikeuteensa.

Oikeusvaltiomekanismin ja rahahanojen kytkös kelpasi EU-maiden määräenemmistölle. Jotkut maat ovat vaatineet tiukkaa sidosta. Näihin maihin kuuluvat esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja Alankomaat.

Euroopan parlamentti olisi halunnut niin ikään Saksan esittämää kompromissiratkaisua tiukemman kytköksen.

Saavat rahaa – tai eivät saa

Uutisoinnissa erottuu helposti kohdeyleisön tavoittelu. Yle uutisoi Eurooppatutkija Timo Miettisen näkemyksen, jonka mukaan Puola ja Unkari eivät haluaisi jäädä ilman tukirahoitusta. Budjetin ja elpymisvälineen potista tämä tarkoittaisi maiden saavan kymmeniä miljardeja euroja.

Jos saa. Oikeusvaltiomekanismin perusteella rahat voisivat joka tapauksessa jäädä saamatta. Elpymisvälineen myötä tulevat EU-verot merkitsevät sitä, että paketin hyväksyminen tietäisi Puolalle ja Unkarille mahdollisesti jopa suoranaisia tappioita.

Oikeusvaltiomekanismin vuoksi Puolaa ja Unkaria on siten vaikea lahjoa. Puola on esittänyt, että komissio tarvitsisi yksimielisen puollon rahoituksen katkaisulle. Käytännössä Puola ja Unkari voisivat turvata toistensa selustan kurinpitomenettelyyn tarkoitetun Artikla 7:n tavoin.

Maanittelu tai talouskatastrofiin vetoaminenkaan tuskin auttaa: puolalaisten enemmistö kannattaa maan käyttämää vetoa.

Kiristyskortit pöydälle

Lahjonnan epäonnistuttua vuoroon tulee ”kiristäminen”. Kokoomusmepit kirjoittavat, ettei Unkarin ja Puolan kiristykselle tule antautua.

Kiristyskortit laskeutuvat areenalle pelipöydän toiseltakin puolen. Puola ja Unkari puhuvat “ideologisesta kiristämisestä”.

– Jos he todellakin vievät läpi tämän mekanismin, niin olemme luoneet Euroopan unionista Neuvostoliiton, Unkarin pääministeri Viktor Orbán pamautti ennen maanantaita.

Maanantaina EU-maiden suurlähettiläät sopivat määräenemmistöllä oikeusvaltiomekanismista. Euroopan parlamentti mitä ilmeisimmin tämän ratifioi.

Kyse on itsemääräämisoikeudesta

Puola ja Unkari ovat useasti kertoneet EU:n puuttuvan maiden sisäisiin asioihin, esimerkiksi siihen, minkä ikäisinä Puolan tuomarit voivat eläköityä.

Orbánin vertaus Neuvostoliittoon on pala itäisten eurooppalaismaiden historiaa. Neuvostoliitto saneli sen, mitä maissa saa ja voi tehdä ja mitä ei. Nyt EU näyttäytyy heille samanlaisena ulkopuolisena komentelijana.

Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro sanoi suoraan, että oikeusvaltiomekanismi tulisi radikaalisti kaventamaan maan itsemääräämisoikeutta.

Kokoomusmeppien tiedote antaa täysin toisenlaisen kuvan: Puola ja Unkari iskevät näiden mukaan alhaisesti vyön alle. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) sanoo, että on aika katsoa näiden maiden bluffi. Entä jos tämä ei ole bluffia? Kuka perääntyy?

– Vaikka Orbán kävi keskusteluja Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa, ja vaikka eteläiset maat painostivat sopuun ja vaikka kaiken tämä raha on pelissä, hän ei liiku. He ovat täysin poteroissaan, vanhempi virkamies kertoi maanantain kokemuksista Politicolle.

Eurokriisiajan paketit käyttöön?

Takalukkotilanteen myötä EU on jälleen kerran yhdessä vakavassa kriisissään. Kyse ei ole pelkästään uskottavuuskriisistä. Yhtäältä katsotaan luokan häirikköoppilaiden pilaavan koko opetussuunnitelman öykkäröinnillään. Toisaalta koetaan, miten muut tulevat neuvomaan miten eletään.

Kyse on myös rahasta. Erityisesti elpymisvälineen lahjarahat on kerrottu otettavaksi vastaan pitkin Etelä-Eurooppaa.

Eurokriisiajan velkapaketit toteutettiin hallitusten välisillä sopimuksilla. Niihin voidaan joutua palaamaan. Puhtaat tulonsiirrot jäsenmaalta toiselle vaatisi katkeamispisteessä olevien EU-lakien lisätaivuttelua. Politico kirjoittaa Euroopan komission hylänneen hallitusten välisen sopimuksen juuri eurokriisipakettien mukana tulleiden vaikeuksien vuoksi.

Entä jos jokainen velkaantuu omillaan, koska komission talouskurisäännöt ovat hyllyllä pandemian vuoksi? Eteläisissä maissa velkaa on jo sen verran runsaasti, että sen reipas lisääminen huolettaa EU:ta. Kaiken lisäksi pandemia on runnellut pahoin maita, joilla on jo kohonneet velkaisuusluvut.

Elpymispaketin kaatuminen johtaisi todennäköisesti pohjoisten ja eteläisten euromaiden talouksien railon kasvuun. Se voi johtaa eteläisten maiden tyytymättömyyden lisääntymiseen. Esimerkiksi italialaiset antavat jo tällä haavaa varsin surkeita arvosanoja EU:lle ja yhteisvaluutta eurolle.