

Puolan ja EU:n välinen oikeuslaitoskiista sai lisäkierroksia – uhkana EU-ero
Puolan perustuslakituomioistuimen linjauksen mukaan maan perustuslaki sanelee Puolassa viimeisen sanan. EU-lait tunnustetaan korkeammaksi siinä tapauksessa, että tarkasteltu laki on nimenomaisesti ja selkeästi kirjattu EU:n perussopimukseen. Perustuslakituomioistuimen linjaus on lainvoimainen vasta Puolan hallituksen tiedonannon jälkeen.
Puolalaiset kriitikot, jotka haluavat nähdä maansa perustuslain alisteisena EU-lakien nähden, ovat väläyttäneet linjauksen tarkoittavan Puolan lainopillista EU-eroa. Väite on ennenaikainen kahdestakin syystä.
Ensinnäkin perustuslakituomioistuimen linjaus ei ole vielä Puolan virallistama. Toiseksi, Puolan hallituksen tiedottaja Piotr Müller kertoi maan tunnustavan EU-lakien korkeamman arvon, kunhan se on kirjattu tarkoin EU-perussopimukseen.
Linjaus on kiinnostava laajemmin juuri siitä syystä, että tällä haavaa EU-lakeja on tulkittu väljästi ja selektiivisesti. Löysällä tulkinnalla kun voi perustella minkä tahansa päätöksen sekä kumota samat päätökset erilaisella tulkinnalla. Esimerkiksi kreikkalaispoliitikoiden hövelit ja velalla maksetut eläkelupaukset rinnastettiin luonnonkatastrofiin.
Onko Puola itsenäinen valtio?
Puolan varapääministeri Jarosław Kaczyński kertoi perustuslakituomioistuimen linjauksen jälkeen, että toisenlainen linjaus olisi merkinnyt sitä, ettei Puola ole itsenäinen valtio.
Hänen mukaansa demokratia olisi “huiputusta ja puhdasta fiktiota”, jos EU voisi halutessaan muokata Puolan omia lakeja mielensä mukaan.
Maan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta totesi tuomioistuimen linjauksen olevan vetoomus EU:lle lopettaa unionin omat sääntörikkomukset. Hänen mukaansa EU:lla ei ole toimivaltaa Puolan oikeudellisiin asioihin.
Syyllistämispeliä
Puolan ja EU:n välisen kiistan panokset ovat korkeat. Kumpikin osapuoli joutuu kuitenkin miettimään tarkoin seuraavaa liikettään, ettei kumpaakaan syytetä mahdollisesta vahingosta.
Osapuolet pyrkivät myös painostamaan vastapuolta perääntymään. Kiistassa kyse on pitkälti syyllistämispelistä. Vallalla on kylmän sodan ajoilta tuttu kauhun tasapaino.
Euroopan komissio joutuu miettimään toimivaa strategiaa niskuroivan Puolan ruotuun saamiseksi. Komissio ei tietenkään halua romuttaa EU-myönteistä ilmapiiriä. Toisaalta komissio ei voine ummistaa silmiään.
Komission keinot vähissä
Puolan hallitus on linjannut, ettei maa aio erota EU:sta. “Polexit” kuitenkin roikkuu uhkana komission yllä.
Komission päänsärky on, ettei sen useasti toistunut painostuskeino eli raha välttämättä toimi. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi aiemmin viikolla, ettei maa tarvitse EU:n pandemiarahoja, koska maan talouspolitiikka on tukevalla pohjalla.
EU:lla ei ole myöskään keinoa antaa jäsenmailleen potkuja EU:sta. Puola voi Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin käynnistää EU-eron parlamentin enemmistöpäätöksellä. Pallo on nyt Euroopan komission kenttäpuolella ja sen seuraava siirto vaatii ilmiömäistä luovuutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

Europarlamentti selvitti kansalaisille tärkeitä asioita: Suomalaiset haluavat rikolliset kuriin – muualla Euroopassa vallitsee ilmastoahdistus

Hollantilaismeppi pitää jäsenmaita ideoiden hautausmaana – Huhtasaari: Tyyppillinen kommentti, jolla pyritään kasvattamaan EU:n valtaa

Valko-Venäjän kyyninen diktaattori kampittaa Eurooppaa laittomilla siirtolaisilla – irakilaisnuorukaiset ovat maksaneet jopa 10 000 dollaria hukkareissusta

Hollanti haluaa komission jäädyttävän Puolan EU-rahat

Puolan pääministeri Morawiecki oikeuslaitoskiistasta: EU on tienhaarassa

FT: Puola ei alistu EU:n uhkailuille, mutta lupaa hajoittaa tuomarien kurinpitoelimen

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän “väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Puola korottaa panoksia oikeusvaltiokiistassa – nyt huutia sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää