Punavihreä Palestiina-aktivismi paisuu Helsingin valtuustossa – pormestariehdokas Wille Rydman: ”Ulkopolitiikka ei kuulu valtuustosaliin”

Viime syyskuussa Helsingin kaupunki päätti, että kaupunki lahjoittaa 350 000 euroa Gazaan. Valtuusto äänesti Gazan tuesta äänin 50 puolesta ja 30 vastaan. Lahjoituksesta päätettiin vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun Mia Haglundin valtuustoaloitteen pohjalta.

Asiasta jätettiin myös eriävä mielipide, jonka mukaan rahavarojen lahjoittaminen Gazaan ei kuulu kunnan toimialaan, Helsingin pitäisi keskittyä omalle alueelleen ja vastuu avun antamisessa on Suomen valtiolla.

Punavihreä Palestiina-aktivismi on muutenkin nostanut päätään Suomen kuntapolitiikassa, sillä lokakuussa myös Tampereen kaupunginvaltuustossa jätettiin vasemmiston toimesta aloite 50 000 euron avustuksesta Gazaan.

– En allekirjoittanut. Eivät tamperelaiset tämän tähden veroja maksa, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius toteaa.

Ulkopoliittinen aktivismi paisuu Helsingissä

Suomen kunnat järjestävät asukkailleen palveluita, joista suurin osa on määritelty kuntien tehtäviksi laissa.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnat voivat itse ottaa itselleen muita itsehallinnollisia tehtäviä. Nämä tehtävät kuitenkin liittyvät yleensä talouteen, työllisyyteen, elinkeinotoiminnan edistämiseen ja asumiseen.

Huolimatta siitä, että kuntapäättäjien tulisi keskittyä hoitamaan kuntalaisten asioita, ulkopoliittinen aktivismi nostaa päätään Suomen kuntapolitiikassa, etenkin Helsingissä, mistä osoituksena tuore avustuspaketti Gazaan.

Kevään kuntavaaleissa Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa vastaavia irtiottoja on nähty ennenkin.

– Yleensä kyse on nimenomaisesti Israel- ja juutalaisvastaisuudesta. Helsingissä jo toistakymmentä vuotta sitten vasemmistopoliitikot yrittivät asettaa Veolia-bussiyhtiötä boikottiin johtuen sen Israel-yhteyksistä.

– Tuoreen Gaza-tapauksen lisäksi muutama vuosi sitten vasemmistoliitto halusi kieltää kaupunkia tekemästä sopimuksia minkään yrityksen kanssa, joka ”hyötyy palestiinalaisalueiden miehityksestä” – miten tämä sitten ikinä määriteltäisiinkään. Sosiaalidemokraattien Thomas Wallgren taas teki aikanaan aloitteen ystävyyskaupunkisopimuksen irtisanomisesta Helsingin ja Pietarin väliltä. Kyseinen tapaus tosin oli lähinnä koominen, koska Pietari ei edes ollut Helsingin ystävyyskaupunki. Kun tämä kävi ilmi, Wallgren esitti alkuperäisen aloitteensa vastaisesti nimenomaisesti yhteydenpidon tiivistämistä itärajan yli, Rydman sanoo.

Hallinto-oikeus nuhteli Lahden kaupunkia

Valtuusto on kunnan asukkaiden valitsema kunnan ylin toimielin. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty. Kunnan ylin poliittinen päätösvalta kuuluu valtuustolle.

Kuntaliiton määrittelyn mukaan valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Edelleen kuntalain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Ulkopoliittiset hankkeet ja tehtävät ovat siis etäisiä Suomen kuntien toiminnalle ja tarkoitukselle. Äskettäin arvovaltaisen huomautuksen asiassa on saanut myös Lahden kaupunki. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi joulukuussa Lahden kaupungin päätökset siitä, ettei venäläisomisteisen Teboilin vuokrasopimuksia jatketa.

Asiassa oli kyse Lahden kaupunkiympäristölautakunnan päätöksistä vuoden 2022 huhtikuulta ja marraskuulta. Lautakunta oli päättänyt, ettei Teboilin kahden kylmäaseman tonttien vuokrasopimuksia jatketa. Kaupunkiympäristölautakunta perusteli päätöksiään Venäjän sotatoimilla Ukrainassa. Hallinto-oikeus kuitenkin päätti kumota Lahden kaupunkiympäristölautakunnan päätökset.

Hallinto-oikeuden mukaan kaupungin päätösten perustelut viittaavat siihen, että päätöksillä on pyritty edistämään samankaltaisia päämääriä kuin ulkopolitiikan alaan kuuluvilla kansainvälisillä pakotteilla. Oikeuden mukaan kannan ottaminen ulkopoliittisiin kysymyksiin ja muu ulkopolitiikan harjoittaminen eivät kuulu kunnan toimialaan, oikeuden päätöksissä sanotaan.

Ulkopolitikointi kuluttaa kuntapäättäjien aikaa

Rydman on itse vaikuttanut Helsingin valtuustossa jo liki 16 vuotta, ensin varavaltuutettuna vuosina 2009–2012 ja siitä eteenpäin valtuutettuna.

Rydman toteaa, että hän on kaikkina vuosina johdonmukaisesti vastustanut ulkopolitiikan tuomista valtuustosaliin.

– Gaza-keskustelu tuntui erityisen absurdilta, kun saavuin itse valtuuston kokoukseen suoraan rabbin tyttären juutalaisista häistä. Hääjuhlassa moni oli kyynelsilmin muistellut Hamasin terrorin uhreina kuolleita läheisiään. Kun tulin sieltä valtuuston kokoukseen, valtuutettujen puheenvuoroissa kaikui lähinnä Hamasin propaganda. Kontrasti oli suorastaan puistattava.

Rydmanin vaaliteemat kevään kuntavaaleissa liittyvät hyvin vahvasti Helsingin viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, ja Rydman on usein ennenkin korostanut kuntatasolla tehdyn politiikan ja valtakunnan tason päätösten eroja.

Hänen mukaansa kuntapäättäjien tuleekin säilyttää katse oman alueensa asioissa.

– Kunnan tulee keskittyä oman toimivaltansa asioihin – siis kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja palveluiden varmistamiseen. Se, että kaupunginvaltuutetut askaroivat ulkopoliittisten tai kansainvälisten kysymysten parissa, on kaikki pois kunnan varsinaisten tehtävien hoitamisesta.