MATTI MATIKAINEN
Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”
– Toivoisin, että perussuomalaisten kannatusnousu johtaisi siihen, että muut puolueet lopulta ryhtyisivät kuuntelemaan perussuomalaisia, ja mitä asiaa meillä on. Perussuomalaisten on aika terävöittää linjaa entisestään ja jatkaa työtä suomalaisten hyväksi, kansanedustaja Sakari Puisto sanoo.
Tamperelainen Sakari Puisto nousi toisella yrittämällään eduskuntaan. Puistolle antoi tukensa 4 837 äänestäjää ja äänimäärä kasvoi parillatuhannella vuoden 2015 eduskuntavaaleista.
– Tiesin kyllä, että läpimeno oli mahdollista, mutta tulos ja äänimäärä oli silti melkoinen yllätys. Taakse jäi jopa useampia valtakunnallisesti tunnettuja nimiä.
Puistolle vaalikevät oli erityisen intensiivinen ja välillä myös melko raskas, sillä hän työskenteli aiemmin perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana puoluetoimistolla. Hän oli siis mukana suunnittelemassa perussuomalaisten ohjelmia ja oma vaalikampanja kulki ohessa.
Puolueen teemat puhuttelivat kansaa
Puiston mukaan perussuomalaisten keskeiset vaaliteemat osuivatkin hyvin kohdalleen, mistä kertoo myös vaalitulos.
-Perussuomalaisten keskeiset teemat – maahanmuuton kiristäminen, realistinen ilmastopolitiikka ja talouskysymykset – puhuttelivat kansaa. Sanoisin, että äänestäjät ovat kiinnostuneita myös esimerkiksi koulutussektorin asioista, ja siinä meillä onkin erityisen hyvä ohjelma.
– Myös puheenjohtajamme Jussi Halla-ahon onnistuneet esiintymiset television suorissa vaalitenteissä varmistivat sen, ettei perussuomalaisten viestiä pystytty jättämään enää pimentoon, kuten joskus aiemmin on ehkä käynyt, Puisto toteaa.
Tutkijataustasta on etua eduskunnassa
Puisto on koulutukseltaan filosofian tohtori fysiikan alalta. Hän on valmistunut Cambridgen yliopistosta ja tehnyt myös maailmalla uraa sekä tutkijana että asiantuntijatehtävissä yksityissektorilla.
– Tutkijatausta antaa hyvät eväät ainakin siihen, että pystyy omaksumaan suuriakin tietomääriä lyhyessä ajassa ja erottamaan olennaiset asiat epäolennaisista. Monissa asioissa pääsee siis nopeasti ytimeen kiinni.
Olennaisen löytäminen korostuu erityisesti valiokuntatyössä lakiesitysten käsittelyssä. Esitysten todellinen vaikutus saattaa olla jotain aivan muuta kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.
– Lakien todelliset tavoitteet ovat löydettävissä lainvalmisteluasiakirjoista, jos niitä osaa etsiä. Poliittinen tahtotila löytyy sieltä.
Raskaita asioita valiokuntien pöydillä
Puisto on perustuslakivaliokunnassa, talousvaliokunnassa sekä myös ulkoasiainvaliokunnassa, eli hän sai painavat ja merkittävät valiokuntapaikat.
Perustuslakivaliokunta valvoo lakiesitysten perustuslainmukaisuutta ja kuulee tehtävässään perustuslakiasiantuntijoita. Asiat ovat raskaita ja materiaalia kertyy paljon.
– Perustuslakivaliokunta käsittelee asioita oikeastaan kaikilta politiikan osa-alueilta. Valiokunnassa jo heti ensimmäisenä päivänä, järjestäytymiskokouksen jälkeen meillä oli taas tuntia myöhemmin kokous, jossa käsiteltiin Euroopan vakausmekanismia. Pöydälle tuotiin noin kymmenen senttiä paksu nippu paperia. Seuraavana aamuna oli uusi kokous, jossa asia käsiteltiin loppuun.
Hallituksessa menossa alkuhymistelyvaihe
Puisto on käyttänyt eduskunnassa jo viisi puheenvuoroa. Kesäkuussa hän kysyi sisäministeri Maria Ohisalolta, millä tavalla turvapaikkaprosessi säilyttää uskottavuutensa ja pysyy hallinnassa, kun hallitus väläyttää mahdollisuutta siirtää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä työlupajärjestelmän kautta työmarkkinoille.
– Ministeri Ohisalo vastasi, että turvapaikan saamisen edellytysten tutkinta pitäisi tehdä alkuvaiheessa perusteellisemmin, mutta hän ei oikeastaan vastannut varsinaiseen kysymykseeni. Todellisuudessa järjestely sekoittaisi turvapaikkamenettelyn lopullisesti ja leikkaisi pois ne vähätkin uskottavuuden rippeet, mitä enää on jäljellä.
– Vihreillä ja sosialidemokraateilla on ideologiset syyt, miksi he haluavat avata lisää työmahdollisuuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Toisaalta kyse voi hyvin olla myös realismin tajun puutteesta, mihin päätös johtaisi. Käsitykseni mukaan sisäministeriössä kuitenkin vastustetaan hallituksen suunnitelmaa, Puisto sanoo.
Hallituspuolueiden erimielisyydet hallitusohjelman sisällöstä ja linjauksista ovat nousseet esille viime aikoina.
– Nyt hallituksessa on meneillään alkuhymistelyvaihe, joten hallituksen todellinen yhteistyökyky punnitaan vasta myöhemmin. Jännitteitä on nähtävissä jo nyt, Puisto sanoo.
Viherverot syövät palkansaajan ostovoimaa
Puiston eräänä vaaliteemana oli ostovoiman ja yksityisomistuksen vahvistaminen. Puisto korostaa, että ostovoimaiset kotitaloudet ja yritykset ovat edellytys toimivalle markkinataloudella ja laajemmin kansalaisten hyvinvoinnille.
Puisto harmitteleekin, että Antti Rinteen johtama vasemmistohallitus on päinvastoin heikentämässä yksityisomistuksen suojaa.
– Hallitus on tuomassa pöytään uusia viherveroja sekä muita veronkorotuksia, joita tosin pyritään vähättelemään erilaisissa puheenvuoroissa. Kuitenkin tilanne suomalaisen kotitalouden ostovoiman kannalta on jo nyt heikko.
– Jos ajatellaan ihan tavallista keskituloista palkansaajaa, niin ei hänelle jää palkastaan paljon käteen verojen ja pakollisten asumis- ja elinkustannusten jälkeen. Se on surullista, Puisto sanoo.
Hallitusohjelmaan tutustunut Puisto kuvailee, että kokonaisuus on ”toiveiden tynnyri” johon kaikki puolueet ovat tuoneet mukaan omasta mielestään kivoja asioita.
– Ohjelma ei oikein sovi tähän maailmantilanteeseen, se on väärässä vireessä tehty. Vaikka hallitus lupaa kaikille kaikkea kivaa, ohjelmassa ei ole otettu huomioon taloudellisia riskejä eikä sitä, että monet asiat ovat tehtyjen virheratkaisujen vuoksi kehittymässä huonompaan suuntaan. Hallitus vain lapioi, joka puolelle veronmaksajien rahaa ja toivoo, että siitä seuraisi jotain hyvää.
Kantasuomalaiset vähenemässä
Poliitikoilla on seuraavien vuosien aikana edessään isoja haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyökykyä ja näkemystä. Puisto nostaa ensinnä esille, että Suomen väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla.
– Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu. Moni ei edes ymmärrä, millainen muutos on parhaillaan käynnissä, vaikka se on ihan todellista. Kantasuomalaisten syntyvyys on laskussa, ja samaan aikaan kehitysmaista tänne tulleiden syntyvyys on huomattava.
– Lisäksi turvapaikanhakujärjestelmän kautta maahan saapuu jatkuvasti uutta väkeä. Tällä menolla väestörakenteen muutos tulee olemaan dramaattinen seuraavan parinkymmenen vuoden aikana, Puisto varoittaa.
Maailmantalouden aaltoliikkeet tuntuvat nopeasti myös Suomessa, koska maamme talous on täysin riippuvainen vientiteollisuudesta. Useiden ekonomistien mukaan seuraava taantuma on tulossa jo muutaman vuoden sisällä.
Puiston mukaan kyseessä voi olla normaali laskusuhdanne tai mahdollisesti jopa isompi kriisi.
– Myös kauppasodissa piilee riskejä. Esimerkkejä on nähty aivan äskettäin, Puisto toteaa ja viittaa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin erimielisyyksiin EU-jäsenvaltioiden ja Kiinan kanssa.
Järkevää ilmastopolitiikkaa
Ilmastopolitiikka vaikuttaa tulevaisuudessa jokaisen elämään. Puisto toteaa, että ilmastoasioissa Suomen kannattaa jatkaa nykyisellä järkilinjalla, eikä lähteä tekemään uudistuksia ideologisista syistä.
– Täytyy pitää mielessä, mikä on mahdollista tehdä ja toisaalta mikä on järkevää. Ilmastopolitiikassa keskeistä on vaikuttavuus. Kunnioitetaan siis jatkossakin luontoa, panostetaan puhtaaseen teollisuustuotantoon, mutta ollaan samalla realisteja.
– Meidän ei pidä tehdä huonoja päätöksiä jotka ovat kalliita, mutta joilla ei kuitenkaan ole merkitystä ilmaston kannalta. Sama raha voitaisiin käyttää fiksumminkin, Puisto sanoo.
Perussuomalaisten kannatus aiheuttaa liikehdintää
Helsingin Sanomien äskettäin julkistamassa kannatusmittauksessa perussuomalaisten kannatus on noussut jo 20,7 prosenttiin, joten perussuomalaiset on nyt Suomen suosituin puolue.
Puisto sanoo, että vanhojen puolueiden olisi viimeistään nyt syytä lopettaa perussuomalaisten aliarviointi.
– Toivoisin, että perussuomalaisten kannatusnousu johtaisi siihen, että muut puolueet lopulta ryhtyisivät kuuntelemaan perussuomalaisia, ja mitä asiaa meillä on. Meidän perussuomalaisten ei kuitenkaan pidä missään nimessä tuudittautua siihen ajatukseen, että korkea kannatus on taattu. Paremminkin nyt on syytä skarpata, terävöittää linjaa entisestään ja jatkaa kovaa työtä suomalaisten hyväksi.
Myös europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on aiemmin todennut, että muiden puolueiden pitäisi nyt nimenomaan kuunnella perussuomalaisia. Huhtasaari pitää tärkeänä, että muut puolueet omaksuisivat perussuomalaisia arvoja.
Puisto arvioi, että hallituksessa seurataan tarkkaan perussuomalaisten kannatuksen kasvua.
– Perussuomalaisten suosio näkyy myös opposition dynamiikassa. Selvästi huomaa, että perussuomalaisten kannatusnousu ja linjaukset ovat aiheuttaneet liikehdintää ainakin kokoomuksen sisällä. Kokoomuksesta on tullut käytännössä vallanjakopuolue. Jos kokoomus oli vielä aiemmin koti, uskonto ja isänmaa –puolue, niin sitä se ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Nyt kokoomus näyttää olevan säikähtänyt, onko heillä enää sellaista identiteettiä, mikä perussuomalaisilla hyvin vahvasti on, Puisto sanoo
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kehitysmaa ostovoima duunarit Sakari Puisto Laura Huhtasaari kannatus perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten talousohjelma julki : “Keskeistä on asumisen, energian ja liikenteen verotuksen leikkaaminen – nämä verot kohdistuvat pahimmin pieni- ja keskituloisiin”
Perussuomalaisten Immonen ja Puisto: Ulkomainen halpatyövoima ei ratkaise kohtaanto-ongelmaa
Kansanedustajat Puisto ja Immonen: Vihervasemmistohallitukselta luvassa velkapolitiikkaa
PS: Ohisalo laittaa turvapaikanhakuoikeuden suomalaisten turvallisuuden edelle – ”Tämä on koko hallituksen linja!”
EU-puheenjohtajamaa Kroatia pitää väestökatoa esillä
Kuinka Unkari on saanut nostettua maan syntyvyyden määrätietoisella perhepolitiikalla – ja mitä Suomi voisi tästä oppia?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää