

PS ARKISTO
Puisto: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys syventää yhteistyötä myös Baltian maiden kanssa
Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa kannattaneensa Suomen liittymistä puolustusliittoon jo kauan ja perustelleensa kantaansa useissa asiayhteyksissä. Tulevaisuudelta hän toivoi Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön syvenemistä.
Pohjoismailla ja Baltian mailla on läheiset suhteet. Eduskunnan Liettua-ystävyysryhmän puheenjohtajanakin toimiva Sakari Puisto kiinnitti täysistuntopuheenvuorossaan huomiota kahteen perinteisesti merkittävänä pidettyyn eroavaisuuteen alueiden yhteistyössä.
– Ensinnäkin Pohjoismaiden välisellä yhteistyöllä on pidempi historia. Toiseksi Baltian mailla on ollut paljon nuivempi suhtautuminen Venäjään. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, kun omat silmämme ovat avautuneet Venäjän suhteen — tässä baltit ovat jo aiemmin olleet realistisempia ja rehellisempiä.
Liettua ilmaissut tukensa
Puisto totesi turvallisuuspoliittisen viitekehyksemme muuttuvan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä vieläkin läheisemmäksi balttien kanssa ja heidän tuellaan.
– Toivoisin, että maidemme välinen yhteistyö tiivistyy merkittävästi myös suoraan niin Pohjoismaiden kanssa niin kutsutussa NB8:ssa, Nordic-Baltic-yhteistyössä kuin EU:n piirissäkin.
Puisto vieraili viime viikolla ystävyysryhmän delegaation kanssa Liettuassa, jossa hän tapasi muun muassa Liettuan parlamentin puhemies Viktorija Čmilytė-Nielsenin, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Laima Andrikienėn, Liettuan Pohjoismaiden ystävyysryhmän puheenjohtaja Giedrius Surplysin sekä ystävyysryhmän muita kansanedustajajäseniä.
Liettua on jo ilmaissut tukensa tuen Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ja luvannut nopean ratifioinnin liittymisasiakirjalle parlamentissa.
– On varmasti fakta, että näin tulee tapahtumaan, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastasi Sakari Puiston esittämään pohdintaan Baltian ja Suomen yhteistyön tiivistymisestä siinä tapauksessa, että maamme ovat kaikki Naton jäseniä.
Suuret maat mukana
Ulkoministeri kiitteli Pohjoismaiden ja Baltian NB8-yhteistyön aktiivisuutta. Samalla hän totesi, etteivät Suomi ja Ruotsi Naton uusina jäsenmaina kantaisi päävastuuta Baltian puolustuksesta.
– Baltian maat pitävät tavattoman tärkeänä, että myöskin suuret Nato-jäsenmaat ovat mukana heidän puolustussuunnittelussaan ja sen toteuttamisessa. Tämä on täysin ymmärrettävää ajatellen heidän turvallisuustilannettaan. Mutta uskon, että kun olemme yhdessä Nato-pöydässä, niin se vahvistaa myöskin Nordic-Baltic-yhteistyötä ja ylipäätään yhteistyötä Itämeren alueella paitsi turvallisuuskysymyksissä muunkinlaisessa yhteydenpidossa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-jäsenyys Baltian maat Liettua yhteistyö Pohjoismaat Pekka Haavisto Sakari Puisto Suomi Turvallisuus Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Nato-jäsenyys vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta

Tavio: Turkki ei välitä maakuvastaan – vaatimukset epäsuhtaisia

Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”

Suomen turvallisuustilanne muuttunut peruuttamattomasti – “Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita itsemääräämisoikeuttamme”

Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan

Mäenpää painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä jatkossakin – ydinaseista ja Nato-joukoista Suomi päättää itse

Koskela: Satakunnasta Nato-maakunta

Varapuhemies Eerola: Haluamme Ruotsin Naton jäseneksi ennen Vilnan huippukokousta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Uusimmat

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää